perjantai 28. joulukuuta 2012

Hääyö

Meille on tullut ajankohtaiseksi hääsviitin varaaminen hääpäivälle. Ilmeisesti emme pääse lähtemään häämatkalle heti häiden jälkeen, joten häyö vietetään varmaan Porissa. Jotenkin en itse pidä siitä ajatuksesta, että hääyötä vietetään kotikaupungissa ja yön jälkeen palataan suoraan takaisin arkeen. Vaikka mikäs siinä, yhteistähän arkea on tarkoitus eteenpäin jatkaa:) Jotenkin olisi kuitenkin ollut kiva löytää hääsviitti jostain muualta, mutta vaihtoehdot ovat todella rajatut.

Ajankohtaiseksi sviitin varaaminen on tullut siksi, että häitämme vietetään juuri samana päivänä kun Pori Jazz tapahtuma alkaa. Vaikka Jazzien ensimmäinen viikonloppu ei onneksi ole se suosituin, ovat hotellit jo kuitenkin ruvenneet kyselemään meiltä (siis hotellit, joista huonetta on tiedusteltu) vahvistusta varaukselle juuri tämän tapahtuman vuoksi.

Tarjolla on näillä näkymin kolme potentiaalista hotellia. On sama hotelli, jossa osa vieraistamme majoittuu, sekä pari muuta. Olisimme halunneet Scandic hotellistaa minisviitin, johon kuului poreamme, mutta hotellin remontien yhteydessä tuo huone on poistettu. Kaikki kolme hotellia tarjoavat yöpymistä sviitissä, jossa on sauna. Itse en oikein ymmärrä tuota saunaa. Tai ainakaan henkilökohtaisesti ajatuksissa ei ole ollut saunoa tuoreen sulhon kanssa. Itse mieluummin valitsisin poreammeelle varustetun huoneen:)

Itseäni kutkuttaisi ajatus yöpymisestä kylpylähotellissa. Nyt tarvii ottaa asia sulhon kanssa vielä puheeksi ja ruveta vastailemaan hotelleille:) Tietääkö joku jotain spesiaaleja paikkoja Satakunnan alueella, joita osaisi suositella hääyön viettoon?

Millaiset suunnitelmat/odotukset teillä on hääyön suhteen? Missä majoitutte? Ja onko teillä jotain vaatimuksia paikan suhteen?

Arvonta vinkki!

Ninkalla on menossa arvonta, josta voi voittaa vapaavalintaisen laukun tai hiuskorun Ninkan valikoimasta:)

Arvontaan pääset tutustumaan täällä.

Jos arpaonni suosisi, valitsisin laukuista tämän

tai tämän


Hiuskoruista valitsisin jonkun näistä ihanuuksista








torstai 27. joulukuuta 2012

Joulu oli ja meni:)

Hei! Toivottavasti kaikilla lukiojoilla oli ihana ja rauhallinen joulu. Oltiinkos sitä oltu kilttejä:)

Ennen kuin kerron meidän joulusta haluan "oikaista" erään asian, joka on blogissa aiheuttanut keskustelua (mikä on hyvä:)). Mutta siis aikaisemmin kirjoitin, että olen harkinnut, ansaitsevatko ne henkilöt jotka eivät usko avioliittoon saada kutsun häihimme. Tämä kohdistuu siis ainoastaan kahteen tuntemaani ihmiseen. Ei ollut tarkoitettu yleiseksi kommentiksi. Kommentilla tarkoitan ihmistä, joka ryntää itse avioliittoon, ja toteaa samaan hengenvetoon, että kun tulee töyssyjä voi erota. Naimisiin mennään ihan muuten vaan ja sama kihlasormuskin on kierrätetty useammalla naisella. Nämä henkilöt uskovat, että mikään avioliitto ei voi kestää ja että naimisiin meno on typerintä mitä voi tehdä (vaikka itsekin ovat naimisiin menossa). 

En tiedä, haluanko kutsua häihini ihmisiä, jotka onnitellessaan ajattelevat vain, että kosahtaa se tämäkin avioliitto. "Onnea, mutta ei se kuitenkinaan kestä". 

Eronneita ihmisiä ei tietenkään olla heittämässä pois häistä:) Olisihan se todella törkeää minunkin jättää omat vanhempani kutsumatta:D 

Itse suhtaudun avioliittoon suurella vakavuudella. Minulle se merkitsee ensisijaisesti lupausta jatkaa elämää yhdessä loppuun asti. (jokaiselle avioliitto tarkoittaa toki eri asiaa) Tietenkin se merkitsee toisen kunnioittamista, kuuntelemista jne. Mutta mielestäni nämä asiat tulee olla kunnossa jo ennen avioliittoon astumista. Tietenkin nämä asiat tulee muistaa myös avioliitossa ja asiathan voivat muuttua. Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu ja erkanevatko polut. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että henkinen ja fyysinen väkivalta ovat syitä erota, mutta eivät pienet töyssyt ja ensimmäiset vastoinkäymiset. Niistä on taisteltava yli.

En siis väitä, etteivätkö eronneet usko avioliittoon.  Väitän, että lähipiiristäni kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka menevät naimisiin, vaikka eivät avioliittoon uskokkaan. Ja joille avioliitto on täysin merkityksetönsä.

Me haluamme häihimme ihmisiä, jotka välittävät meistä. Jotka uskovat siihen, että liittomme kestää. Jotka ovat aidosti onnellisia puolestamme. Jotka ovat valmiita tukemaan kun töyssyjä tulee. Emme heitä, jotka ovat valmiita lyömään meidät maahan, emmekä niitä, joille häämme ovat pelkästään yksi väylä vetää perseet.

SItten jouluun:)

Tänä vuonna jostain syystä joulufiilis jäi kokonaan saapumatta. Joulua vietettään taas kerran juosten paikasta toiseen, onneksi kuitenkin hieman rauhallisimmissa merkeissä kuin ennen sillä, tänä vuonna jakauduimme K:n kanssa. Molemmat omien vanhempien luo. Ilmeisen kilttejäkin sitä oltiin oltu. Saimme lahjaksi mm. pyytämämme skumppalasit<3 sekä hääkirjan, johon merkitään mm. ajatuksia häistä ja tarinoita suhteemme alkuajoilta. Oli mukava fiilistellä 7 vuoden takaisin juttuja:)Sain myös kaulakorun, joka on tarkoitettu häissä käytettäväksi:) Siitä kuvaa ehkä myöhemmin.

Hyvin tuli syötyä ja loma onneksi jatkuu vielä:)Portugaliinkin pitäisi lähteä tammikuussa viideksi päiväksi kouluttamaan itseään:)

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

pöytäkoristeista

Nuo pöytyien koristelut sen kuin vain tuottavat minulle päänvaivaa. Sovimme sulhon kanssa, että tammikuussa ruvetaan siten ostelemaan koristeita pöytiin, jotta voimme pitäytyä siinä suunnitelmassa, että ostamme kaiken pikku hiljaa. Ensin kuitenkin tulisi tietää, mitä haluamme.

Aluksi oli suunnitelmana tosiaan tuo valkoinen pöytäliina, siihen musta kaitaliina, jonka päällä kirkkaita ja vaalenvihreitä timentteja. Jokaisen paikalla painatettu mustaservetti ja hopealla pohjalla ohjelma ja menu. Pöydissä myös muutama kynttilä asetelma (hiekkaa+kasvi+kelluvakynttilä).

Olin kuitenkin joululounaalla työpaikan puolesta ja siellä oli koristeluun kynttilöiden lisäksi käytetty valkoista liinaa, jonka päälle oli ripoteltu hopeisia tähtiä. En nyt sano, että tähdet on mitä parhain kuvio meidän häihimme, mutta oli todella kaunista ihan tuo pelkistettykin linja.

Olen nyt ruvennut miettimään, mitä tehdä sen kaitaliinan kanssa. Pelkkä valkoinenkin liina menisi oikein hyvin, jos vain keksisi jotain, millä liinan koristella. Haluan kuitenkin koristeluun näkyviin mustaakin.

Olen myös ihastunut morsiusharson käyttämiseen asetelmassa. Se ei edes ole kovin kallista. Olen kuitenkin henkilökohtaisesti liittänyt tuon morsiusharson hautajaisiin, sillä sitä on käytetty suvussamme useammissakin hautajaisissa niin kimpuissa kuin koristelussakin. Myös erilaiset neilikat ovat ruvenneet kiinnostamaan minua.

Entä jous löytäisin jostain mustavalkoista kaitaliinaa?

Morsiusharsoa ihanassa lasimaljassa, voisin kuvitella hyödyntäväni tätä ideaa!


Mustaa ja valkoista neilikoista



Mustavalkoinen kimpuu neilikoista




Tässä kimpussa olisi kaikki teemavärit

Joulun hiuskorista


Tälläisen pannan kanssa vietetään jouluaattoa huomenna:)

perjantai 21. joulukuuta 2012

Tekstejä kutsuun

Tässä muutamia ideoita kutsukortin tekstiksi:

Arvannut ei varmaan moni,
kun Nuutti Lauraa Kuopiossa kosi
että tahtonsa hän läpi saa ja
sitä Teillä on nyt kunnia todistaa.
Kesäkuun 3. päivänä kuluvaa vuotta klo 15
Kuopion Tuomiokirkossa
ja sen jälkeen Jahtihovissa
syöden, juoden ja tanssien
Laura & Nuutti

Kirkkonummelta yhteinen matkamme alkoi,
pitkin pääkaupunkiseutua se halkoi.
Aikaa vierähti viisi vuotta,
mutta sitä ei ole odotettu suotta.
Vihdoin päätimme sanoa kyllä
ja nähdä kaikki juhlapuvut yllä.
Kesäkuun 11.pnä 2011 klo 16.00
Kirkkonummen kirkossa yhteinen elomme alkaa,
jonka jälkeen ravintola Hupilinnussa
jatkamme nostamalla maljaa.

Laura ja Pasi

Emme malta olla kertomatta
suurta juhlaa kuuluttamatta.
Teija ja Jukka menee naimisiin,
piirtäkää siis merkki kalenteriin!
23. heinäkuuta koittaa hetki,
josta alkaa yhteinen retki.
Oulun Tuomikirkossa siis klo 16.
Sieltä käy Seurahuoneelle matkamme,
jossa juhlaa aamuyöhön jatkamme.
Teija ja Jukka

On yhteisiä vuosia takana jo monta,
ja siksi ei lienekkään aivan tavatonta,
että haluamme onnemme kaikille kuuluttaa
ja toivomme, että Te voisitte sitä todistaa.

Siispä kutsumme Teidät

Vihkiäisiimme

Kallion kirkkoon
lauantaina 20. elokuuta 2011 klo 16.00
ja sen jälkeen juhlaa Kaivopuiston Kartanoon
iltamyöhään jatkamaan.

Yhteistä taivalta meillä takana 6 vuotta,
eikä niitä suinkaan ole vietetty suotta.
Nyt tuntuukin olevan se oikea hetki,
aloittaa yhteinen avioliittoretki.

Kun lauantai elokuun 20. koittaa,
meille kello 16.00 Mikaelin kirkon hääkellot soittaa.
Sieltä käy Ruisalon kylpylään matkamme,
jossa juhlaa keskiyöhön jatkamme.

Toivottavasti ette ole ehtinyt sopimaan muuta,
siis olettehan paikalla kun me annamme
suukon keskelle suuta.
 
Hääpäivä on lyhyt,
sen muisto ikuinen.
Toivomme teidän olevan osa molempia.

Tervetuloa viettämään suurta päiväämme
20.8.2011 klo 15
Janakkalan Pyhän Laurin Kirkkoon
ja sen jälkeen ihmettelemään tapahtunutta
Seuraintalolle,jossa juhlat jatkuvat aamuyöhön.
 
Tätä tarinaa et näe maikkarilla,
kun Mia ja Ari polvistuu alttarilla.

Tervetuloa kaikki toteamaan,
kun me tahdotaan tämä asia tunnustaa.

20.8.2011 kello 16.00 Pohjan kirkossa lauantaina,
sanotaan Tahdon ja tarkoitetaan sitä nyt ja aina.

Sen jälkeen siirrymme Rafaelaan
avioliittomme alkua juhlimaan.

Kukin siis tulkoon parhaaksi katsomallaan tyylillä,
taksilla, hölkäten tai vaikkapa kimppakyydillä.

Vain harvoille tiedon jaamme:
nyt yhteisen sukunimen saamme.
Siis pukekaa itsenne juhlapukuun,
kun Jussi vie Johannan Raunion sukuun.

Nyt on lähellä tuo päivä suuri, siksipä kutsun saattekin juuri:
elokuun 4.päivänä 2012, klo 15.00
Pihtiputaan kirkossa toisemme saamme,
jonka jälkeen matkamme puolisoina jaamme.
Työväentalo on juhlamme majana, sen jälkeen vain taivas on rajana.
Hääjuhlaa voimme aamuun asti jatkaa, sitten meidän täytyykin jatkaa matkaa.
Tulkaa kanssamme juhlimaan, yhteistä onneamme iloitsemaan!

Me ei jakseta enää seurustella...
...Joten tervetuloa häihimme
lauantaina 4.7.2012 klo 16.00
Kontiolahden kirkkoon,
jossa Tahdomme
ja sieltä Kontiolan Piilopirttiin,
jossa Juhlimme!

Ylläolevat Now and Foreverin sivuilta

Millaisia tekstejä teidän kutsuissa nähdään?     


Jälleen aikaa ajatella häitä

Tänään alkoi joululoma:) Jes:) Tulee kyllä niin tarpeeseen. Mun joululoma on huikeat 12 päivää, mikä on massiivisen paljon, kun ottaa huomioon, että kesälomaa mulla ei ollut kuin viisi päivää:) Eilisestä asti olen kärsinyt päänsärystä näin loman alun kunniaksi. Sen aion nujertaa juomalla paljon, syömällä hyvin ja ottamalla reilusti särkylääkettä. Parempi olisi toimia, sillä tänään on tarkoitus mennä vielä tonttuilemaan kaupungille:)

Päätin aloittaa aamuni palaamalla lempiaiheeseeni, häihin:) Ajattelin, että pläräilen vähän häälehtiä ja mietin, mitä sitä pitäisi vielä pohtia ja suunnitella. Pääsin ensimmäisen lehden toiselle sivulle kun keksin ensimmäisen postaus aiheeni tälle päivälle. Se on Infokortti ja ohjelma/menukortti. Aihetta olen jo aiemmin käsitellyt, mutta käsitellään silti vielä:) Haluan myös tänään pohtia mm. pöytäkoristeita ym, sillä olen nähnyt muutamia ihania ideoita:) JOten postauksia viikonlopun aikana on luvassa:)

Katselin Now and Foreverin esitettä. Olen pohtinut meidän kutsukortin "asetelmaa". Kortissa on valkoinen pohja, johon on tarkoitus laittaa hopealla välilehdellä itse kutsuteksti. Tarkoitus on kuitenkin lisätä myös muuta infoa korttiin. Alunperin suunnittelimme, että infot majoituksesta ym. laitetaan vain kauempaa tuleville vieraille mm. siksi, että majoitusta on varattu vain kauempaa tuleville vieraille. Mutta mitä infoa kutsussa olisi hyvä olla?

-Ohjeet kirkolle
-Ohjeet juhlapaikalle
-Infoa majoituksesta
-Infoa kuljetuksesta
-Infoa pukukoodista (jos sellainen on)
-Tieto toivotusta lahjasta tai lahjalistan osoite
-Tietoa juhlapaikan lastenhoidosta
-Muut erityis toiveet
-Tietoa juomapolitiikasta

Tässä siis esimerkkejä inoista, perustuen kutsuihin, joita itse olen saanut.

En vain keksi, missä muodossa liittäisin tuon infokortin meidän kutsuun. IHan vain erillisellä paperilla kirjekuoteen vai jotenkin hienosti kutsuun liitettynä. Tyylejä on erilaisia. 

erillisenä

kutsuun liitettynä
Olen myös miettinyt Kirkko-ohjelmaa, ohjelmaa ja menu korttia. Tarkoitus alunperin oli laittaa Menukortti ja ohjelma kattauksen yhteyteen, mutta jos meille on tulossa morsiusmessu, kuten on puhuttu, haluan tehdä myös erillisen kirkko-ohjelman ja tähän kirkko-ohjelmaan voisi liittää myös perusohjelman. Erään ystäväni kirkko-ohjelmasta löytyi myös ohjeet kirkolta juhlapaikalle, joten silloin ohjetta ei tarvitsisi lisätä infokorttiin. Menukortit haluan silti jokaiselle erikseen kattaukseen. 

Tässä muuten nyt parempi kuva meidän kutsuista.



Eli miten noihin neliönmallisiin kutsuihin kannattaa liittää infokortti?

Olin ajatellut, että Kirkko-ohjelma/ohjelmakortin voisi tehdä ihan kauniille A4 paperille. Sitten sen saisi itse tehtyä näppärästi:) Ohjelmaan voisi liittää toki teemaan sopivan kuvan tms.

Miten itse olette järkeilleet info/ohjelma/menu kuviot:)?

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Meillä on bändi:)! (??)

Vai onko! Tänään ainakin tuli sopimuspaperit postissa, joten nyt meillä pitäisi olla duo plakkarissa. Jes..kai? Vähän kyllä jännittää peruuntuuko tämäkin. Kyseessä on kuitenkin iohjelmatoimisto, jonka kautta duon "palkkasimme". 

Duo on mielestäni halpa. 600€ sisältäen 4x45minuuttia soittoa. Ainoa erittäin iso miinus on se, että edes netissä ei ole olemassa mitään ääninäytettä bändin musiikista. :/ Kun nyt saamme suoraan bändin jäsenten yhteystiedot, kysäisimme, ovatko he kaikkailemassa jossain siten, että pääsisimme kuulemaan heitä. 

Toivotaan nyt kutienkin, että emme tule pettymään ja että peruutusta ei enää tule.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Haaste!

Säännöt:
1. Kiitä haastajaasi ja linkkaa hänet postaukseesi
2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen
3. Keksi 11 uutta kysymystä
4. Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät
                    
                                                                    Siis kiitos Pilvi
 
1. Millainen on tavallinen päiväsi?
Herään aamusti noin klo 6, teen aamiaisen mukaani ja ajelen 70km töihin. Suurin osa päivästä kuluu töissä, loppu aika sitten kotona miehen ja koiran kanssa. Perusarkea:)
 
 
2. Entä unelmapäiväsi?
Rentoutumista kullan kanssa jossain lämpimässä. Rannalla mieluiten;)
 
3. Oletko luonteeltasi menevä vai kotona viihtyvä?
EHdottomasti kotona viihtyvä!
 
4. Mikä olisi unelmamatkakohteesi?
Hmm..paha. En osaa nimetä mitään yksittäistä kohdetta..Joku lämmin kohde, jossa hyvää ruokaa ja kauniita rantoja.
 
5. Mitä odotat ensi vuodelta?
Paljon onnea ja iloa! Toivottavasti jotain, mikä on paljon parempaa kuin kuluva vuosi.
 
6. Oletko kova stressaamaan ja mikä hääjärjestelyissä stressaa eniten?
EN ole ja hääjärjestelyissä ei juuri nyt stressaa mikään. Mutt tuo bändin hommaaminen on varmaan ollut toistaiseksi stressaavinta.
 
7. Mikä on viimeisin häihin liittyvä hankintasi?
Huntu
 
8. Mikä on rakkain/mieleisin häihin liittyvä hankintasi?
Sormus 
 
9. Mikä on paras piirre puolisossasi?
Luotettavuus
 
10. Kuinka suuresta perheestä haaveilet?
Pienestä:) Tällä hetkellä omiin suunnitelmiini eivät kuulu lapset, ehkä ne joskus kuuluvat suunnitelmiin. 

11. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?
Onnellisesti aviossa, omassa talossa, haavekuvissa Keski-Suomessa. Tekemässä jotain mielekästä työtä ja opiskelemassa siinä sivussa
 
Sitten ne uudet kysymykset:
 
1. Mikä tavallisessa arjessa on parasta?
2. Mikä on paras tapa viettää merkkipäivää?
3. Oletko luonteeltasi äkkipikainen? Näkyykö se hääjärjestelyissänne?
4. Mikä on paras lahja, jonka olet puolisoltasi saanut?
5. Miten rentoudut?
6. Tuletko hyvin toimeen uuden sukusi kanssa?
7. Missä mieluiten viettäisit häämatkaasi?
8. Millaisesta musiikista pidät? Kuuluuko kyseistä musiikkia häissänne?
9. Valkoinen vai Ivory?
10. Mikä on parasta parisuhteessanne?
11. Onko asioita, joiden toivoisit sujuvan helpommin?
 
Haastan hieman vähemmän kuin 11 säästääkseni suuria päällekkäisyyksiä:)





 
 

 

perjantai 14. joulukuuta 2012

Ihmettelyä

Ennen kuin myöhästyn töistä, koska jäin lueskelemaan teidän ihania blogeja, haluan vielä nostaa erään itseäni ihmetyttäneen asian esille. Mielipiteitä otetaan vastaan:D

Olen vuosia haaveillut, että saan upean timanttisormuksen, kun astelen vihille. Morsiuspuvun olen aina ajatellut myydä eteenpäin. Päädyin kuitenkin ostamaan melko pelkistetyn 270€ sormuksen ja maksan kuitenkin 850€ puvusta, jota käytän yhden päivän. Onkohan ajatusmaailmani jotenkin soikea, kun en raaskinut tuhlata sormukseen yli 500€, vaikka sormus tulee kulkemaan mukanani koko loppuikäni? Mutta olen kuitenkin valmis maksamaan lähes 1000€ puvusta, jota myöhemmin ihailen vain valokuvista?

Sormus kun tuli maksaa könttäsummana, sitä ei saanut eriin. Päätin siis, että 500€ on ehdoton maksimi. Silloin minulla oli vielkä varaa ostaa kerralla noinkin kallis sormus. Olen joskus haiarahtanut miettimään, että entä jos olisin odottanut sormuksen kanssa, olisinko saanut arvokkaamman? EN olisi:D En tiedä miksi tätä mietin, sillä olen 100% tyytyväinen sekä pukuuni, että sormukseeni:)

Ihmettelen kuitenkin, onko vähän outoa, että panostan sormukseen noin vähän, kun taas pukuun olen valmis panostamaan enemmän...?

Budjetti

Ajattelin tulla tänne hieman valaisemaan häidemme budjettia, kun montaa se tuntuu puhuttavan. Ajatuksena on, että maksamme häät itse. Koskaan ei ole ollut puhetta siitä, että joku muu osallistuisi häiden kustannuksiin. Olemme toki antaneet minun vanhemmilleni tilinumeron, johon saa laittaa rahaa häitä varten, mikäli haluaa. Meille ongelmaksi taitanee koitua se, että emme ole säästäneet häitä varten, kuten monet parit. Päätimme häistä reilu vuosi ennen h-hetkeä ja toki siitä asti olemme hieman säästelleet.  Mutta siis mitään vuosien säästöä meillä ei ole takana. 

Säästämme yhteiselle hääilille kuukaudessa vähintään 50€/hlö ja minulta menee samalle tilille jokaisesta korttitapahtumasta 1€. Pieniä juttuja, mutta kerryttää kuitenkin aikas kivasti. Toistaiseksi olemme lähes joka kuukausi laittaneet tilille enemmän kuin sen 100€.

Me emme ole sopineet mitään budjettia. Emme aio tinkiä ruuasta emmekä vieraiden määrästä. Emmekä myöskään normi arjesta. Ostokset tehdään pikku hiljaa jotta, isoja könttäsummia ei tarvitse kesällä verottaa tililtä. Olemme ajatelleet, että pysyisimme noin 5000-7000 välissä, mutta joustamme kyllä tarvittaessa. Jos jostain tingitään, niin koristeista. Myöskään sormukseen ei panostettu useita satoja saati tuhansia, Alla hieman taulukkoa menoista, joita jo tiedämme.

Vieraita: 100-110 (kutsutaan siis)
Juhlapaikka (sis liinat, kattauksen, siivouksen, tarjoilun) : 200€
Ruoka: 30€/hlö (aikuiset)
Valokuvaaja: 200€ (kirkko+viralliset)
Bändi: 600€ (meillä on taas jo uusi bändi tiedossa, katsotaan kuinka käy)
Sormukset: Morsian 270€ sulhanen noin 300€
Morsiuspuku: 850€
Sulhasen puku: vuokra?
Häämatka: kustannetaan lahjarahoilla (kyllä, pyydämme rahaa lahjaksi)
Solisti: 50€+matkat
Kukat:?
Koristelu:?
Hääauto:?
Kutsut: 100€
Kiitosrasiat:?
Kiitoslahjat:?
Morsiamen asusteet: Korut 40€, muut:?
Kampaus: n. 120€
Kaason kampaus: 60€
Meikki: 0€
Kynnet: 80€ (?)

Eli suurimman osan budjetista lohkaisee ruoka. Saimme juhlapaikan erittäin halvalla, siksi voimme panostaa ruokaan. Musiikista, ruuasta ja vieraiden määrästä emme halua tinkiä:)

Paljon varmasti listasta puuttuu, mutta tossa nyt tommoinen alustava:)

 

torstai 13. joulukuuta 2012

Avioehto

Mitä ajatuksia avioehto teissä herättää? Oletteko te allekirjoittamassa avioehtoa? Mitä asioita se tulee koskemaan? Onko avioehto itsestäänselvyys?

Meillä avioehdosta on puhuttu jo vuosia. Puolisoni haluaisi avioehdon, joka koskee tiettyä osaa omaisuudesta. Itse olin aluksi erittäin järkyttynyt siitä, että hän moisen paperin haluaa. Nyt olen kuitenkin tullut asioista toisiin aatoksiin. Mitäs mieltä siellä ruudun toisella puolella ollaan kyseisestä aiheesta?


Avioliitto ja tarinalle "jatkoa"

Hellurei ihanaiset lukijat:) Todella hurjaa, että sivulatauksia on jo yli 7000! Ja lukijoitakin jo lähes 30! Suurkiitos kaikille lukijoille myös niille, jotka ovat ns "off the record"-lukijoita :) En ole hetkeen käynyt kirjoittelemassa mitään kummoisia, joten nyt on sitten luvassa pidempää postausta.

Eilen oli maaginen päivä. 12.12-12. Tämä kirvoitti keskutelua ja teetti ruuhkaa mm. maistraatissa. Ilmeisesti Aasiassakin oltiin saatu ihmiset liikkeelle oikein urakalla. Itse en henkilökohtaisesti haluaisi astua avioon keskiviikkona. Mutta jokainen tyylillään. Tunnetteko jonkun, joka solmi avioliiton tuona maagisena päivänä:)?



Eilinen sai minut(kin) miettimään avioliittoa ja sen merkitystä minulle. Pohdinnan lomassa avautuvat myös verhot minun ja puolisoni elämään:) Olen itse eroperheestä ja jo melko nuoresta asti olen ollut sitä mieltä, että haluan naimisiin. Haluan naimisiin, enkä koskaan eroa. Jopa eräs "parisuhteeni" (tämä tapahtui minun olessa yläkoulussaXD) kariutui siihen, että poika sanoi, ettei koskaan halua naimisiin. Kysyn vaan, kuinkakohan moni teini-ikiäinen poika haaveilee naimisiin pääsystä?:D Mutta näin vahvana tämä naimisiin meno on minussa ollut, että olin jopa valmis jättämään silloisen poikaystäväni, koska hän ei naimisiin koskaan halua. Suhde kyllä päättyi ihan omalla painollaan:)

Minulle avioliitto merkitsee kahden ihmisen lupausta viettää loppuelämä yhdessä. Kunnioittaa toista, arvostaa toista, auttaa toista ja olla toisen tukena niin hyvässä kuin pahassa, aina siihen asti, kunnes kuolema erottaa. Ja nimenomaan kuolema, ei avioero. Mielestäni eroamisesta on tehty liian helppoa. Naimisiin mennään kevein perustein tai hetken huumassa, koska "aina voi sitten erota".

Minulle myös kihlaus on iso asia. Kihlaus on lupaus avioliitosta. Lupaus siitä, että naimisiin mennään ja ollaan valmiita sitoutumaan toiseen loppuelämäksi. Tiesin, että kihlaus merkitsee samaa myös puolisolleni. Alusta asti hän on tehnyt minulle selväksi, mitä kihlautuminen ja avioliitto hänelle merkitsevät. Se on paikoitellen tuonut minulle niin epävarmuuden kuin myös turvallisuuden tunnetta. Alkuaikoina, ennen kihlautumista monesti mietin, että miksi ei jo jotain tapahdu! Jos hän uskoo kihlautumiseen ja avioliittolupaukseen, miksi emme ole jo kihloissa? Eikö hän olekkaan varma? Kun kuitenkin vuosien saatossa opin puolisoni tuntemaan, huomasin, että hän on erittäin harkitsevainen kaikissa isoissa, potentiaalisesti maailmaa mullistuttavissa asioissa. Nyt kun sormus on ollut sormessa jo kaksi vuotta, luo se suunnatonta turvallisuuden tuntua. Enhän olisi sitä saanut, ellei puolisoni olisi täysin varma ja täysillä tässä mukana. Sormusta en olisi saanut kevyin perustein. Eilen puolisoni sanoi: "Tiedätkö mikä lämmittää minua todella paljon tällä hetkellä?"....."Se, että sinulla on sormus sormessa". <3



Tiedän myös ihmisiä joille sormus on vain pala metallia, jonka voi hävittää, mikäli juttu ei toimi. Se on vain jonkin sortin pikainen ele...Olenkin monesti miettinyt, että ansaitsevatko ihmiset, jotka eivät usko avioliittoon, saada kutsua häihin, jossa kuitenkin juhlitaan avioliiton solmimista ja yhteisen elämän etenemistä:)? Mitäs mieltä olette?

Avioliitosta olemme puhuneet jo ennen kihlausta ja toki erittäin tiiviisti sen jälkeen. Ennen kihlausta puhuimme siitä, että alttarille astellaan vuoden päästä kihlojen vaihtamisesta. Se oli yhteinen mielipide. Siihen olin jopa hieman tukeutunut, että sitten kun sormuksen saan, rupeaa myös tapahtumaan:) Kuitenkin kun sormuksen sain, sovimme, että mikään kiire ei alttarille ole. Tämä siksi, että Herra K halusi osoittaa olevansa spontaani ja tosissaan, mutta ei kuitenkaan vielä valmis ryntäämään alttarille, koska elämäntilanteemme ei ollut vakiintunut. Muutto saattoi häämöttää näkyvissä, työpaikoista saatika asuinkaupungista ei ollut tietoa jne. Kerrankin olin samaa mieltä (ärsyyntynyt, mutta samaa mieltä) puolisoni kanssa siitä, että nyt on hyvä odottaa, että tilanne tasaantuu. Häät kun eivät ole ilmaiset.

Viime keväänä, kun olimme asettuneet takaisin kotikaupunkiimme otin naimisiin menon jälleen puheeksi. Asummme tällä hetkellä kaupungissa, jossa itse en välittäisi asua ja minusta ainakin silloin tuntui siltä, että elämästäni on muokkautumassa kompromissi, eikä minun unelmien elämä. Siksi halusin jotain varmuutta. "jos tänne jäämme, menemmä naimisiin. On joku syy, miksi minun pitää kestää tämä kaikki":D Häistä sovittiin ja enää puolivuotta ja h hetki koittaa:)

Puolisoni vanhemmat ovat olleet yhdessä teinivuosista asti. Minun vanhempani ovat eronneet. Puoliso uskoo avioliittoon myös uskonsa vuoksi. Hän on myös saanut kotoa ehjän perheen mallin, jota haluaa noudattaa. Minä tääs haluan taistella rikkinäistä perhettä vastaan. Uskon avioliittoon ja myös siihen, että liiton vuoksi on tehtävä töitä. En tietenkään kannusta ketään pysymään huonossa parisuhteessa, aviossa tai ei, mutta liian helpolla ei tule luovuttaa. Mielestäni avioliittoa ei arvosteta enää tarpeeksi. Minä arvostan. Minä uskon:) Uskon myös siihen, että avioliitto tuo turvaa.

Olen ollut meistä kahdesta aina se, joka haluaisi edetä nopeammin. Nyt kun häihin on puolisen vuotta aikaa ja suhdetta takana yli seitsemän vuotta, olen sitä mieltä,että olemme tähän askeleeseen valmiimpia kuin koskaan:) (tätä ehkä emme olisi olleet vielä muutama vuosi sitten). Olemme kokeneet yhdessä nuoruuden huumaa ja oikkuja, olemme asuneet yhdessä tarpeeksi kauan tunteaksemme toistemme ärsyttävät tavat ja olemme oppineet sietämään niitä. Meillä on yhteistä lainaa, yhteinen koira, yhteinen elämä. Olemme kokeneet niin ylä kuin alamäkiäkin ja minä olen saanut huomata, että rinnallani on mitä uskomattomin mies. Hän tukee ja kannattelee, on ystävä ja rakastaja. on luotettava puoliso ja vielä komea ja kohteliaskin;)



Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat olleet yhdessä pitkään. jopa kihloissa. Monet ovat naimisissa. Jokaisella on oma ajatusmaailmansa ja oikeus siihen. Kysyn kuitenkin mielenkiinnosta teiltä. Kumman ajatuksen puolella olette: A) Ollaan oltu yhdessä jo yli 10 vuotta, etikä vielä olla naimisissa, miksi pitäisi? Voihan yhdessä elää ilman avioliittoa. Avioliitto on vain todistus muulle maailmalle. Meille riittää se, että tiedämme olevamme aina yhdessä. vai B) Ollaan oltu jo yhdessä yli 10 vuotta ja naimisiin ollaan menossa. Jos yhdessä on oltu jo näin kauan niin miksi emme menisi naimisiin? Virallisteta suhdetta niin meille kuin muillekin.

Mitä mieltä te olette avioliitosta? Entä kihlautumisesta?

Tässä tämmöistä pitkää löpinää, josta yhteenvetona:

Uskomme molemmat avioliittoon ja sen kestävyyteen.
Emme kannata avioeroa.
Olemme tähän valmiita.

Tässä vielä sitaatti jonka löysin netistä

"Miksi ihmiset ottavat “riskin” ja uskovat oman liittonsa onnistuvan, vaikka tilastollisesti ole niinkään itsestäänselvyys.

Joka vuosi 24 000 paria solmii avioliiton. Miksi ihmeessä? Rakkaudestako? Vai onko parisuhteen päämääränä aina avioliitto? Samaan aikaan joka vuosi 14 000 paria eroaa toisistaan. Todennäköisintä on, että avioliitto hajoaa ensimmäisten 2 – 4 avioliittovuoden aikana, mutta kestää kuitenkin keskimäärin 12 vuotta. Se kertoo siitä, ettei alkuvaikeudet voittanut ole vielä voittaja, eikä pidempikään liitto takaa sen onnellisempaa loppua. Avoliitto päättyy vieläkin useammin eroon, mutta koetaan yleensä helpompana."

Ajatuksia? Onko hölmöä mennä naimisiin kun kuitenkin noin puolet liitoista päätyy eroon?


Erilaisia morsiuskimppuja

Tässä muutama hieman persoonallisempi kimppu. Miellyttääkö joku silmää?



Ihastuttava



Eva Longoria

Jos tulen varastamaan kampausideani Taylorilta, niin meikin tulen kyllä varastamaan Evalta:) Ai että:)!





Kaikki kuvat Googlen ihmeellisestä maailmasta.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Takapakkia

Pikapostauksena. Meidän toinen bändi on jo perunut. Nice...nyt rupee jo olemaan vaihtoehdotkin vähissä...

tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulun toivelahja numero 1

Koska minulla ei ole mitään erityistä kirjoitettavaa, haluan jakaa teille kuvan potentiaalisista häälaseista. Päätin, että itse en itselleni raaski ostaa noita laseja, mutta haluaisin päivästä muistoksi skumppalasit, jos joku ne ostaisi. Etsin ja etsin monenlaisiakin laseja ja vain yhdet ovat miellyttäneet silmääni. Kultajousesta löytyvät hopeiset häälasit:) Ah! Toivo on lähetetty eteenpäin pukille:) Ja perään pistettiin myös viesti siitä, että ne on sitten juuri NUO lasit eikä mitkään MUUT;)






Ja alla oikein ihana kuva aikaisemmista Linnan juhlista:) AIvan ihana kampaus:)

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Kokoelma

Huh, rankka viikko ja lähes yhtä rankka, tai ainakin vauhdikas viikonloppu takana. Talvi se tulla tupsahti hankaloittamaan elämääni (en ole talvi-ihmisiä) ja sen kunniaksi on myös toivottavasti uusia tuulia puhaltamassa myös minunkin elämääni.

Tarkoitus olisi tänään lähteä keskustelemaan mahdollisista jumpanohjauksista. Olen ohjannut erilaisia jumppia vauvasta vaariin noin 7 vuoden ajan. Muutto uudelle paikkakunnalle teki noin vuoden mittaisen tauon tähän "harrastukseen" ja nyt olen päättänyt lisätä ohjausta arkeeni. Montaa tuntia en pysty vetämään oman työni vuoksi (ennen oli jumppia 6 iltana viikossa), mutta jos edes hieman pääsisi niin kiva:)!

Ensi viikolla on onneksi voin 3 päivää töitä. Itsenäisyyspäivän aioin viettää yöpukupäällä ja jos sitten perjantaina tai lauantaina jaksaisi lähteä joululahjaostoksille:)

 Koska mitään uutta ei ole tapahtunut häärintamalla, ajattelin koota alle kuvat, jotka liittyvät tulevaan asukokonaisuuteeni ensi kesänä. Koska aikaa vielä on, voi olla, että osa elementeistä vielä vaihtuu, mutta tältä kokonaisuus näyttää siis tällä hetkellä:)

Morsiuspuku


Huntu


Sukkanauha

Kengät

Korut

Meikki

Tämän tyylinen kampaus

Laukku (omaps oudon näköinen "printti". Laukussa ei siis ole mitään kuviota

Vihkisormus
Kenkiä kun rakastan, voipi olla, etä ainakin sivusilmällä jatkan vielä kenkien metsästystä:)

Missäs kunnossa teidän asukokonaisuutenne ovat?