Olemme nimittäin naimakelpoisia :D Eilen saapui postin mukana avioliiton esteidentutkinta paperit ja esteitä avioliitolle ei siis ole :) Nyt sitten vaan sopimaan kuulutusten lukemisesta kirkossa. Alkuperäinen tarkoituksemme oli, että kuulutukset luetaan tämän hetken kotiseurakunnassa, mutta henkilökohtaisesti haluaisin, että kuulutukset luetaan ensisijaisesti sen seurakunta alueen kirkossa, johon kuuluin elämäni ensimmöiset 20 vuotta. Tämän toisen seurakunnan jäseniä olemme olleet vasta vajaa 1,5 vuotta. Tarkoituksena on lähteä kuuntelemaan noita kuulutuksia ainakin minun mummoni kanssa. Mukaan on myös pyydetty molemmat tulevat anopit.
Esteiden tutkintapyynnön lähettäminen kävi todella näppärästi www.suomi.fi sivujen kautta. Tutkintapyynnön pystyi lähettämään netistä siten, että molemmat puolisot kävivät kuittaamassa pyynön nettipankkitunnuksilla. Näppärää:)!
Täällä ollaan vieläkin polttarihuumassa:) Aamukin alkoi noutobiisiä kuunnellen ja melkein töistä myöhästyen. Viikonloppu sai minut oivaltamaan monia asioita. Viikonlopun ansiosta stressitasoni häiden suhteen (ja muutenkin) laski 110%sta 20%n. Pitkästä aikaa minulla on rauhallinen, tasapainoinen ja helpottunut, onnellinen olo. (Onnellinen ei kyllä riitä kuvaamaan olotilaani tällä hetkellä:))
Kovasti tytöt muistivat muistuttaa minua siitä, että ei ole niin pilkun päälle, miltä häissä näyttää ja että tunnelma on tärkein. Olen viimeisen kahden viikon aikana ruvennut muutenkin heräämään tähän ajatukseen. Minusta on tullut "ei sen ole niin väliä" morsian eikä tämä ole paha asia. En suinkaan ajattele asioista välinpitämättömästi vaan, että sillä, onko vieraiden nimet kirjoitettu hopealla vai mustalla tussilla, ei loppupeleissä ole merkitystä. Tunnelma luo juhlan eikä (suurin osa) vieraista tiedä, millainen sisustus juhlissa olisi pitänyt olla. Ja onko sillä väliä vaikka tietäisivätkin. Ja olen muutenkin tyytyväinen jo saamiimme tuotoksiin, loppu on vain viilausta. Ja varmasti kaiken saamme tehtyä ajoissa ja jos emme saa, niin sille ei vaan mahda mitään.
Heräsin myös tosissani siihen, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja on ihan ok delegoida, mieluummin vieraat nauttivat tunnelmasta, kun morsian on rento eikä käy koko ajan tarkistamassa, ovatko kukkaset maljakossa oikein päin ja onko ruoka sopivan lämpöistä:) Sovinkin jo erään ystävän kanssa, että tartun vihdoin hänen tarjoukseensa tulla auttamaan minua askarteluissa:)
Kyse ei niinkään ole siitä, ettenkö haluaisi apua tai että haluaisin kontrolloida kaikkea, vaan siitä, että en kehtaa/raaski pyytää apua. Ajattelen, että ovathan ne meidän häät ja meidän tulee selviytyä järjestelyistä omin voimin. Ilmeisesti tämä ei pidä paikkaansa:)
Ette voi uskoa, kuinka hyvältä tämä stressittömyys näin vaihteeksi tuntuu. Juttelin erään henkilön kanssa tänään siitä, että a) eihän se häästressi mihinkään katoa b) ei se unettomuus mihinkään katoa ja c) eivät ne minun "itku/raivokohtaukset" varmasti mihinkään katoa, sillä nämä kaikki kulkevat käsikädessä. Tärkeintä onkin oppia tunnistamaan nämä asiat ja lievittää stressiä kaikin keinoin oli se sitten delegointia, päiväunet tai tolkuton vollottaminen. Jos valitsee tuon viimeisen vaihtoehdon, on ainakin todennäköistä, että sitten 13.7 ei vollotuksen määrä ole niin suuri (Yeah right:D).
Totta kai olen ollut 100% varma päätöksestäni mennä naimisiin juuri K:n kanssa jo pitkään. Mutta viime viikot ovat jotenkin tuoneet uskomatonta tyyneyttä tämän asian suhteen ja lisänneet varmuutta. Ihmiset ovat puhuneet suhteestamme ja K:sta niin kauniisti viime aikoina ja todenneet, että meistä loistaa ulospäin jotain sellaista, mitä kaikista pareista ei loista. Olen totaalisesti herännyt siihen, että vaikka häiden järjestely ym. onkin mukavaa, merkitystä on ainoastaan sille, että se on K joka on minua alttarilla vastassa ja että ME kävelemme yhdessä alttarilta pois. Minä ja hän. Muu maailma jää siinä kohtaa toisarvoiseksi.
Haaveilin suurista häistä. Olin hieman harmissani, kun K poisti vieraslistalta muutamia perheitä. Polttareissani tajusin että minulle riittää jos saan (sulhasen lisäksi;)) paikalle juuri nämä ihmiset ja perheeni. En tarvitse muita. Läheiset, rakkaat ystävät, jotka aidosti iloitsevat puolestamme ja kanssamme sekä perheen. (En nyt toki tarkoita, ettenkö haluaisi mukaan niitäkin ystäviä, jota eivät polttareissa olleet!). Miten minulta on kestänyt näin kauan aikaa oivaltaa asia? Tähän asti olen vain ajatellut, että haluan mahdollisimman monen ihmisen todistavan tämän hetken, mutta mitä merkitystä näillä ihmisillä on, jos he eivät ole 110% onnessamme mukana?
En osaa sanoinkuvailla tätä tunnetta ja olotilaa:)
Lauantaina tunsin itseni todella rakastetuksi ja tärkeäksi. Tytöt huolehtivat koko päivän minusta materialisesti: lisäsivät aurinkorasvaa, hoisivat kustannukset, maksoivat bensani, eivät antaneet minun osallistua siivoukseen, olivat valinneet paikalle lempimusiikkiani, lempipelini, lempikukkani, lempijuomani jne. Eniten kuitenkin kolahti se, että kerroin sitten kenelle tahansa, että polttariohjelma jännittää, totesi tämän kuullut aina: Kyllä me pidämme sinusta huolen (<3) Ja kyllä he pitivätkin. Ystävät olivat matkustaneet ympäri Suomen viettääkseen päivän minun kanssani:)
Ja jotenkin (johtuuko nyt sittens iitä että stressitaso laski) tuntuu, että kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Maanantai aamulla tulvin ideoita ja ratkaisuita ongelmiin, jotka ovat valvottaneet minua viikkoja! Viime yö oli ensimmäinen kahteen viikkon kun sain nukuttua kunnolla (en herännyt yöllä kertaakaan ja olisin voinut kevyesti jatkaa uniani jos kello ei olisi soinut). Kiitos tytöt siis myös siitä, että väsytitte minut;)
Pakko vielä teillekin jakaa yksi erittäin merkityksellinen asia, joka on helpottanut stressiä, työtaakkaa sekä parantanut parisuhteemme tämän hetkistä laatua. Viime viikolla bestman meni vaihtoon!! Uusi bestman tarttui heti samana iltana toimeen. Nyt kauhealla vauhdilla järjestetään sulhasen polttareita ja sovitaan suunnittelupalaveria. Sulhasestakin loistaa helpotus ja tyytyväisyys kun nyt asiat oikeasti lähtivät rullaamaan eteenpäin. En mene tarkempiin yksityiskohtiin, miksi vaihto tapahtui, mutta yksi syy oli se, että bestmanista ei kuulunut 2kk mitään. Hän ei koskaan soittanut sulhaselle takaisin jne.
Saan lisää kuvia polttareista tänään, joten erilaisia kuvapostauksia varmasti vielä luvassa
Nyt pitkän postauksen päätteeksi kysymys (näen, moniko jaksoi lukea loppuun;)): Onko teillä ollut häiden valmistelussa/odottamisessa sellainen kohta, kun olette tunteneet entistä vahvempaa suhdetta päätökseenne mennä naimisiin juuri sen oikein kanssa? Oletteko te kokeneet erilaisia oivalluksia?
Muistakaa:
Tunnelma tekee juhlan
Delegointi on ok
Pitäkää ystävistä kiinni ja pitäkää heidät lähellä
Nauttikaa valmisteluista ja pyrkikää purkamaan stressiä kaikin keinoin. Poistettua sitä ette saa:)
Voi apua! Katsotaan kuinka paljon kirjoitusvirheitä tästä tekstistä tulee löytymään, sillä pelkkä eilisen muistelu saa ilonkyyneleet vierimään poskilla. Olin perjantaina töissä ja lähdin kaikkine kasseineni töistä suoraan kaason luokse Keski-Suomeen. Kauhea stressi ollut noista hääaskarteluista kun tuntuu, että mitään ei saa aikaiseksi. Odotin kovasti kaason potkaisevan minua hieman persauksille, jotta saisin suunnitteluihin taas lisää vauhtia. Olin kaason luona hyvissä ajoin ja tapasimmekin Sinellillä ja haimme viimeiset askartelutarpeet. Lähdimme illaksi kaason luokse, juttelimme koko illan, töitä emme tehneet. Kovasti jäi harmittamaan se, että kaaso kertoi jälkikäteen sopineensa erään liikkeen kanssa, että saisin sieltä huntuja kotisovitukseen. Kaaso oli tämän perunut, kun kerroin, etten sittenkään vaihtaisi huntua. Tämä mielenmuutois johtui 60% siitä, että tiesin kaason olevan kipeä ja alunperin oli puhe, että lähtisimme metsästämään tuota huntua. 40% siitä etten halunnut tuhlata rahaa uuteen huntuun kun vanhakin on vielä myymättä.
No, mutta, sitten itse asiaan. Tämä on vielä lähinnä tekstipostaus, erillisen kuvapostauksen teen myöhemmin kun saan lisää kuvia. Aloitan kertomalla ainoan negatiivisen asian, anopille lähtee noottia siitä, että meni tästä aiheesta minulle möläyttämään etukäteen, joten minulla oli melko vahva aavistus tulevasta, vaikka olisin ehdottomasti halunnut ja tätä myös pyysin, että asia pysyisi salassa.
Mutta tosiaan. Tämä kesämorsian vietti eilen ikimuistoiset
Lauantaina 25.5 noin klo 10.50 aloimme juuri kaason kanssa viilaamaan hääohjelma runkoa. Olimme vasta päässeet alkuun, kun ovikello soi. Ainoa mitä kuulin oli:
(Mä en tätäkään pysty kuuntelemaan itkemättä/nauramatta)
Tämän jälkeen kulman takaa ilmestyi kaksi ihanaa ystävää keltaisissa puseroissan ja totesivat, että nyt lähdetään:) Kovasti yritin kysellä, mitä minun pitäisi ottaa mukaan, tarkkoja ohjeita en saanut vaan nappasimme mukaan koko "matka"laukkuni, jonka kaason luokse olin ottanut, se oli onneksi pakattu:) Sain myös päivän teemaan sopivan T-paiden päälleni puettavaksi. Paita oli teemaväreissä sopivin printein höystettynä:)
Paitani ja kruununi
Hyppäsimme kahteen autoon ja matkasimme salattuun määränpäähän. Saavuimme Mattilanniemeen musiikin edelleen soidessa. Kovasti yrittivät tytöt saada minua kävelemään edeltä, mutta kovin vauhdilla en uskaltanut mennä:D
Lähestyimme paikkaa, joka näytti kovasti picnicpaikalta ja yhtäkkiä puskan takaa hyppäsivät muut polttariryhmän jäsenet, myös keltaiseen pukeutuneina:) Oli kyllä itkussa pidättelemistä kun näin, että paikalla oli juuri ne rakkaimmat ystävät, jopa nekin, joiden hieman epäilin jättävän juhlat väliin (tämä siis siitä syystä ettemme olleet piiiiitkiiin aikoihin nähneet). Muilla juhlijoilla oli päässeen kruunut, joissa luki Satakunta. Itse sain myös samanlaisen, mutta tekstin sijaan kruunusta löytyi valokuvia minusta ja K:sta. Halailujen jälkeen siirryimme ensimmäiseen ohjelmanumeroon.
1. Tehtäväni oli esitellä juhlijat toisilleen kertomalla mistä heidät tunnen
2. Ohjelmanumerona oli lahjojen jakoa. Jokainen vieras oli tuonut tulleessaan jonkin pienen lahjan, josta he muistavat minut ja yhteiset hetkemme. Lahjat olivat ihania ja varmasti sellaisia jotka merkitsivät paljon minulle ja joita muut eivät osaisi arvostaa. Joukossa oli mm. Batterytölkki ja kynsilakkaan, tarinat näiden takaan jääköön polttariporukan väliseksi;)
Lahjani
Koko tämän ajan istuskelimme viltillä, nautimme mm. mansikoita ja lempikuohariani Fresitaa:) Viltiltä löytyi myös lempikukkani; Gerbera. Ihania yksityiskohtia:)
Tämän jälkeen tämän jumpanohjaajan tehtävä oli vetää polttariporukalle Rouvajumppaa. Sain myös tilaisuutta varten tehdyn levyn:) Kovin luonnikas tuo jumppa ei ollut näin äkkiseltään hatusta vedettynä:D Harmi, että levyltä ei löytynyt yhtään sellaista kappaletta, johon minulla olisi ollut jo koreografia valmiina ;)
Rouvajumppaa
Jumppailun jälkeen siirryimme Albaan saunatilaan, jossa minut istutettiin alas. Minulle laitettiin kaunis meikki ja hiukset myös laitettiin. Erittäin suuri hatun nosto ystävälle, joka kampauksen teki käyttäen vain yhtä pinniä ja yhtä ponnaria:) Kun morsian oli laitettu juhlakuntoon, siirryimme salin puolelle. Taisin jo meikkauksen alkaessa sanoa, että mua on ruvennut jo pelottamaan kun joka pyytää mua johonkin:D Mutta vielä ei ollut ollut tarvetta jännittää, suurimmat haasteet olivat vasta edessä...
Paikalle saapui Burleski taiteilija, joka opetti meille burleskia puuhkineen, viuhkoineen, hanskoineen ja TASSELEINEEN!! Kyllä oli paikoitellen naurussa ja punastumisessa pidättelemistä. Mutta hyvin me vedimme:) Saattoi jopa jäädä jotain taitoja korvien väliin jatkoa varten;) Harjoittelun jälkeen luvassa oli vielä teeman mukainen kuvaussessio järven rannalla, onneksi ohikulkijoita oli erittäin vähän:D Tytöt olivat kyllä mitä loistavammat kannustusjoukot:)
Ei ne kuvaukset nyt kovin vakavat olleet
Tanssahtelun jälkeen pääsimme syömään ja nauttimaan mitä ihanammasta säästä! Vaihdoimme kuulumisia ja nautimme toistemme seurasta:)
Sitten olikin taas aika siirtyä eteenpäin. Ruokailun yhteydessä olin itse ainoa, joka nautti alkoholia..Epäilykseni hieman heräsivät ja kuvittelin, että porukka rupeaa kohta siirtymään kotiin päin. Kaikki olivat autoilla ja kukaan ei juonut..outoa.. Siirryimme usealla autolla kohti seuraavaa kohdetta, osa autoista kuitenkin jätettiin pois matkanvarrella (Hyvä merkki). Matkamme vei kohti mökkiä.
Mökki oli mitä mahtavimmalla paikalla aivan järven rannassa. Mökillä asetuimme ensin, jonka jälkeen luvassa oli ihanaa rentoutumista ja kerkesin jo hetkeksi unohtamaan, että vieläkin pahempaa saattaa olla luvassa :) Minulle oltiin valmistettu erikseen lempidrinkkiäni ja pääsin asettumaan pitkäkseni. Sain mitä ihanimma, elämäni ensimmäisen kasvohoidon ja naamion vaikuttamista odotellessamme sain myös niska/hartiahieronnan. Taustalla soi aina niin ihanaa Johanna Kurkelaa. Kuten meikin ja hiukset, tämänkin toteutti polttariporukan jäsen. Oli ihanaa huomata että porukasta löytyi noin taitavia ihmisiä ja muutenkin oli rennompi oli, kun läsnä oli ystävä eikä ventovieras. Hieman kyllä otti aikaa ennen kuin osasin nauttia ystävieni palveluksista. Jostain syystä teen mieluummin itse palveluksia ystävilleni kuin otan niitä vastaan:) Koko kasvohoidon ajan voinnistani pidettiin hyvää huolta, mm. nesteytyksen osalta :)
Kasvohoitoa
Taisi tytöillä olla hauskaa minun kustannuksella:)
Rentoutumisen jälkeen olikin sitten morsiussaunan vuoro. Sauna alkoi Kalevalan luvulla, jonka jälkeen oli itse saunan vuoro. Voi sitä vinkumisen määrään kun jouduin istumaan muuten niin kauniiksi sisustetussa saunassa havujen päälle!! Mutta mitä sitä ei tekisi muiden naimaonnen vuoksi;) Saunaan kuului myös vihtomista (ja myöhemmin vihdan viskomista), jotain ihme "taikoja" joissa päähäni mm. rikottiin kananmuna (joka vieläkin haisee hiuksissani:D)sekä ilkosillaan saunan ympäri juoksemista exien nimiä huudellen:D Voi nolous!! Talviturkkikin tuli heitettyä.
Pefflettini takavarikoitiin
Ja tämän piti auttaa hedelmällisyyteen?
Saunomisen jälkeen ystäväni laittoi minulle ihanat morsiankynnet.
Grillasimme ja nautimme illasta. Taisivat kaikki vieraat heittää talviturkin pois:) Hyvä me:)! Ruokailun jälkeen vietimme pyjamabileitä, joissa mm. esitin Barbeilla minun ja K:n tarinan alun, kirjoitin K:lle rakkauskirjeen ja vastailin Saarijärviaiheiseen tietovisaan. Ilta päättyi Aliaksen pelailuun.
Aivan huippu ilta! Lupaan ja uhkaan, että tästä illasta tullaan kuulemaan vielä ja yksityiskohdistakin kuulette vielä lisää. Ja varmasti paljon jäi kertomatta:) Mutta nyt tämän onnellisen ja väsyneen morsiamen pitää mennä tulevan sulhon viereen nauttimaan ennen hektistä viikkoa:)
Haluan vielä kiittää tuhannesti kaikkia osallistuneita. Niitä jotka olivat läsnä ja niitä, jotka olivat hengessä mukana. 100% minun näköinen päivä, joka koostui mitä ihanammista jutuista ja yksityiskohdista. En ikinä unohda tätä päivää! Toivon, että kaikilla muillakin oli yhtä hauskaa kuin minulla. Ilta alkoi, jatkui ja päättyi rauhallisissa tunnelmissa, yhteisestä ajasta nauttien.
KIITOS!
Näistä tunnelmista lisää myöhemmin tällä viikolla:)!
Tänään oli tosiaan se päivä kun kävimme papin juttusilla. Ei se ollut yhtä kauheaa kuin pelkäsin ja koko iltapäivä onkin sen jälkeen mennyt ihan hattarapilvessä:) Kävimme läpi kirkko-ohjelman runkoa ja valitsimme luettavat raamatunkohdat (emme olleet etukäteen miettineet asiaa, joten valitsimme vaihtoehdon papin ehdotuksista, vaikka valinnan varaa varmasti olisi enemmänkin) ja virsien määrän. Pappi kyseli myös meiltä historiastamme, ensikohtaamisestamme ja siitä mikä sillloin ja mikä nyt meissä toisissamme viehättää. Itse hädin tuskin pystyin katsomaan K:ta päin kun hän kertoi ajatuksistaan, tunsin vain punan nousevan (hyvässä mielessä siis:)). Itse taas sain K:n herkistymään kun kerroin, miksi hän merkitsee minulle niin paljon.
Itsellä nousi hymy korviin ja kyynel silmään kun pappi luki "Tahdon" kysymyksen vaihtoehtoja. Ainoa asia, josta olimme erimieltä oli kysymys sormusrukouksen ja sormuslupauksen välillä. Itse olisin ehdottomasti halunnut tuon lupauksen, mutta K ei, perusteli sillä, että ei tiedä kykeneekö lausumaan omaa lupaustaa herkistymisen lomasta, päädyimme siis rukoukseen. Ihan hyvä perustelu mielestäni.
Vihkikeskustelun jäljiltä oli niin hyvä fiilis molemmilla, että menimme ostamaan K:lle vihkisormuksen. Hän haluaa olla "erilainen" ja ottaa kihlan rinnalle vihkisormuksen. Kihla on keltakultaa ja vihkisormukseksi hän osti valkokultaisen sormuksen. Mielestäni sormukset näyttävät tosi hyvältä rinnakkain. Vihki on flakka (? semmoinen litteä:D). Viimeistään hääpäivänä otan sormuksista yhdessä kuvan. mielestäni ne sopivat hyvin yhteen, vaikka voikin kuulostaa oudolta:) K:lle eniten päänsärkyä tuotti se, kun hän kuuli että minun sormukseni maksoi vähemmän kuin hänen:D
Tämän tyylinen
Kun odotimme, että sormus kaiverretaan, kävimme pitkästä aikaa yhdessä jätskillä ja kahvilla viereisessä kahvilassa. Tämän jälkeen tulimme kotiin ja kuuntelimme häämarsseja ja valitsimme marssin vihkimisen loppuun, mutta emme löytäneet vielä sisääntulomarssia. Kuuntelimme myös Johanna Kurkelan biisit jotka Aino tulee laulamaan ja saimme sovittua, että saan pitää kirkkolauluna (jos se kanttorille sopii) tuon "oothan tässä vielä huomenna" K totesi, että hänen mielestään laulu menee siirapin määrässä hieman yli, mutta ymmärsi pointtini, kun muistutin, että silloin hänen käsivarressaan on erittäin siirappinen morsian:)
Että tuntui hyvältä kuulla papin suusta mm. sana vaimo. Vaimo:) Kun hän mm. kertoi siitä mitä tapahtuu sormusrukouksen jälkeen hän korjasi puhettaan...niin tai siis tässä kohtaa vaimo....<3Ah<3
Täällä ollaan nyt niin siirappisissa tunnelmissa että huoh:) Sovimme myös, että K ottaa yhteyttä kanttoriin ja hakee meille vihkiraamatun, minä taas laitan vielä postia papille mm. kuulutuksista ja yhdestä lisäyksestä tuohon kaavaan. Pappi kysyi lopussa, olisiko meillä vielä jotain lisättävää tuohon meidän tarinaan. Kotona tuli vasta mieleen, että haluamme sinne lisättävän sen faktan, että K on ollut minun isoseni rippikoulussa ja mm. tentannut minulta kymmenet käsky ym. Ja jumpe kun tenttasikin pilkun tarkasti:D Loppuen lopuksi vaihdoin tenttaajaa:D
Näihin vaaleanpunaisiin tunnelmiin:)
Tiia
Matteus 19; 4-6
"Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'
ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?
Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.""
Olen tässä ajan myötä lämmennyt ajatukseen ilmapalloista koristeina juhlatilassa. Ja yllättävää kyllä K:kin innostui asiasta kun esittelin muutaman kuvan hänelle. Lähinnä ajattelin, että voisi ostaa ihan ilmalla ei heliumilla täytettäviä palloja, joista kerättäisiin esim. 3-4 pallon ryppäitä juhlatilan seinille. Samaan tyyliin kuin Morsian on blogissaan esitellyt. Tietysti palloilla voi koristella myös muuta juhlatilaa ja muilla tavoin. Alla olevat viritykset vaativat toki heliumtäytteiset pallot.
En tiedä johtuuko siitä, että meillä on huomenna vihkikeskustelu vai siitä että menin "väkisin" liian aikaisin sänkyyn, mutta täällä sitä nyt sitten pyöritään hereillä sohvalla kun ensin pyörein kolme tuntia hereillä sängyssä...
Ajattelin tulla kirjoittamaan tänne aiheesta, johon moni kanssa morsian on jo tarttunut, nimittäin aiheesta: arki. Meidän arki.
Minä ja K käymme molemmat töissä. K työskentelee n. 2km päässä maatalousmyyjänä ja minä 70km päässä tekemässä erityisnuorisotyötä. Ja jos jollekin on jäänyt epäselväksi, perheeseemme kuuluu myös karvainen perheenjäsen Immu.
Arkemme pyörii hyvin paljon töissä käynnin ja koiran ulkoilutuksen+kotitöiden parissa. Itse lähden ajamaan töihin viimeistään klo 7, kun Kimmo taas usein käy koiran kanssa aamulenkin ja lähtee töihin n. klo 8. Kimmo on myös useimmiten kotona ennen minua, joten monesti minulle jää hoidettavaksi päivän 2 viimeistä lenkkiä ja K hoitaa usein 2 ensimmäistä.
Yleensä valmistamme ruokaa yhdessä töiden jälkeen. Hoidamme pääosan arjen askareista puoliksi. Pyrimme siihen, että molemmat tekevät osuutensa kotitöistä ja usein pyrimme tekemään kotitöitä yhtä aikaa. Näin ainakin minun motivaationi kotitöiden suorittamista kohtaan pysyy korkeampana:)
Me emme juurikaan riitele. Emme kumpikaan ole ovia paiskovaa tyyppiä:) Olemme enemmänkin kinastelijoita. Ja kinastelemme lähes aina samoista arkisista asioista, useimmiten siivoamisesta ja asioiden hoitamisesta/ hoitamatta jättämisestä:)
Kumpikaan meistä ei harrasta lenkkeilyä kummempaa ja molemmilta löytyy kotikaupungista vain 1 ystävä, loput löytyvät pitkin Suomea, lähinnä Keski-Suomesta. Vietämme siis paljon aikaa kahdestaan. Pyrimme värittämään arkea yhteisillä lenkeillä ja käymme melko paljon ulkona syömässä ja elokuvissa.
Meidän arki on melko perinteistä, töitä ja kotitöitä yhteisiä hetkiä vaalien. Iltaisin käperrymme yhdessä sohvan nurkkaan ja yömme vietämme 120cm leveässä sängyssä. Lähes joka ilta, 7.5v jälkeenkin K muistaa aina iltaisin nukkumaan mennessä sanoa, että hän ei ikinä halua meille isompaa sänkyä:)
Muistamme päivittäin toisiamme pienillä hellyyden osoituksilla ja pyrimme siihen, että ikinä toista ei pidetä itsestään selvyytenä.
Tällaista on meidän arki pähkinän kuoressa:)
Ja sitten yritän jos se uni vihdoin tulisi. Aamusti pitäisi olla innovatiivinen (ilmeisesti) sillä luvassa on perusturvan innovaatiotyöpaja-päivä.
Osaako joku sanoa, saanko kirjoitettua yksittäisen blogikirjoituksen siten, että vain rekisteröityneet lukijat sen näkevät??
Kovasti olisi kirjoitettavana yksi postauksen aihe, joka ei ole kaikkien silmille:)
Havahduin eilen illalla siihen, että luvassa on varmasti todella mukava syksy, varmasti myös ihan mahtava kesä toki ennen sitä:) Pitkästä aikaan suuri tyytyväisyyden ja hyvän olon tunne pyyhkäisi yli, tajusin nimittäin, että ei enää aikaakaan, kun saan itselleni uuden sukunimen ja uuden tittelin; Vaimo. Sen lisäksi aion hommata itselleni myös uuden rouvalookin jonka lisäksi olemme puhuneet, että rupeaisimme tosissamme etsimään yhteistä OMAA (tai no, pankin:D) kotia häiden jälkeen. Oma "ehtoni" oli, että asunto hommataan joko syksyllä tai vasta keväällä, mutta ei talvella:) En ensinnäkään halua heti joutua lumihommiin ja haluan nähdä tulevan kodin pihan kesä/syysloistossa ennen ostopäätöstä:) En halua keväällä havahtua lumen alta paljastuvaan kaaokseen:)
Muutoksia tuo siis syksykin tullessaan:)
Mitäs minä sitten toivoisin omalta asunnolta:
Se olisi ensinnäkin omakotitalo
Siinä olisi pohjaratkaisusta tietenkin riippuen vähintään 100 neliötä
Vähintään 3h+k+s+at
Oma melko iso piha ja aidattu tai sitten se aidataan koiruutta varten
ei naapureita 2m päässä
Kivitalo
Pinnoiltaan niin siisti, että se ei juuri tarvitsisi remottia
Mielellään siellä olisi varaava takka/takat
Sieltä lötyisi kaksi karvakaveria;) (kovasti on puhuttu että ehkä kun omaan asuntoon muutamme, hommaisimme muuttopaineiden jälkeen toisen karvavauvan:))
P.S Entä jos ostankin K:lle huomenlahjaksi koiranpennun;P (oma lehmä hiukan ojassa:D)
Paljon on kuulunut puhetta siitä, kuinka nykyään huomenlahjat vaihdetaan häitä seuraavana aamuna. Nimenomaan huomenlahjaT, monikossa. ALunperinhän huomenlahjan on saanut morsian. Jostakin syystä, nykyään huomenlahjan saa useasti molemmat puolisot.
"Huomenlahja on aviomiehenvaimolleenhääyötä seuraavana aamuna antama lahja. Aiemmin huomenlahja saattoi olla vaikkapa lehmä, torppa, astioita tai rahaa. Nykyaikana huomenlahja on usein koru, kello tai vastaava. Myös morsiamet haluavat nykypäivänä usein muistaa tuoretta aviomiestään lahjalla.
Huomenlahjalla ei nykyään ole syvällisempää merkitystä, kuin se, että
puolisot yksinkertaisesti haluavat antaa toisilleen jotain juuri
alkaneen avioliiton kunniaksi. Huomenlahjan tarkoitus historiassa oli
kuitenkin turvata vaimon toimeentulo mahdollisen leskeksitulon
jälkeen. Huomenlahjan antaminen oli jopa säädetty lailla. Toisaalta
huomenlahjaa pidettiin myös korvauksena neitsyyden menettämisestä.
Kun aviopuolisot saivat avio-oikeuden
toistensa omaisuuteen, huomenlahja menetti merkityksensä. Se on
kuitenkin jäänyt perinteeksi, jolla voi muistaa uutta aviopuolisoaan
ensimmäisenä yhteisenä aamuna."
Erilaisten kiitoslahjojen lisäksi olen paljon miettinyt tuota huomenlahjaa. Mitä ihmettä ostaisin? Toisaalta olisi kiva ostaa jotain pysyvää, josta jää muisto pitkäksi aikaa. Toisaaltaan olisi helpompi ostaa joku käytännöllinen lahjam, jonka tietää siinä hetkessä miellyttävän puolisoa. Millaisia ajatuksia teillä on huomenlahjan suhteen? Ostatteko molemmat toisillenne lahjat vai ostaako vain toinen?
Lueskelin erilaisia keskustelupalstoja ja huomenlahjan ostaminen miehelle jakaa selvästi mielipiteitä. Monet ovat sitä mieltä, että miehelle ei kuulu ostaa huomenlahjaa, toisille ostaminen oli itsestään selvää. Itse olen ajatellut lahjan ostaa, ihan vain huomionosoitukseksi. Ja K:lle tiedoksi, jos satut lukemaan, minun odotukset huomenlahjan suhteen ovat korkeat;) Nyt miehellä (taas) on mahdollisuus tehdä romanttinen teko:) Eli ei kiitos mitään häitköidysti ostettua kukkakimppua tai iän ikuista hajuvettä;)
Ja jos K sattuu tätä lukemaan, lopeta tähän:)!
Olen miettinyt monenlaisia vaihtoehtoja lahjaksi ja koitin myös etsiä vaihtoehtoja keskustelupalstoilta, mutta vieläkään en ole löytänyt mitään, mikä sytyttäisi. Tässä kuitenkin muutamia omia ajatuksia ja ehdotuksia joita löysin netistä.
- Eroottinen kuva itsestäni (netistä)
- Kausikortti oman suosikkijoukkueen peleihin (netistä)
- Ensi syksyn Lapinreissun metsästysluvat+ Aviomies kuksa (oma)
- Rannekello ( K:lla on jo veljeltä lahjaksi saatu kello jota palvoo yli kaiken, tulisiko siis uutta käytettyä vai olisiko aika vaihtaa vaimon ostamaan kelloon;)?)
- Polkupyörä (K:lla ei tällä hetkellä lainkaan polkupyörää kun hajotti omansa)
- Mittatilaus farkut (Häät- lehti)
- Joku kaiverrettu koru tai koru ylipäätänsä (K pitää aika huonosti koruja)
Eli tosiaan, mitkäs ovat teidän ajatukset huomenlahjasta? Entä oletteko jo päättäneet mitä ostatte? Mitä toivotte itse huomenlahjaksi? Vai käykö mikä tahansa? Itse ainakin myönnän, että toki olen tyytyväinen mihin tahansa K ylipäätänsä ostaa minulle mitään harvoin, mutta joku ihana kaiverrettu juttu olisi kiva, tai kirje. Tai tietty koru, jota voisi käyttää yhtä pitkään kuin vihkisormustakin:)
Nyt on sitten laitettu maistraatille esteettömyystodistus pyyntö. Ei ihan mennyt siten kuin piti, sillä tarkoituksemme oli todistus antaa papille ensi viikolla, mutta kun käsittelyaika on tosiaan vähintään viikko. Mutta eipä tuolla kiire ole.
Varasin nyt minulle ja kaasolle hotellin. Vietämme yhdessä hotellilla häitä edeltävän yön ja voimme sitten mennä hotellille valmistautumaan suureen hetkeen kampaajan jälkeen. Samalla huoneeseen voivat tulla myös äitini ja siskoni kun pääsevät kampaajalta. Kaason on tarkoitus majoittua huoneessa vielä seuraava yö.
Asiat siis rullaavat eteenpäin:)
Muitakin hyviä uutisia on ja syksy tuo tullessaan muitakin muutoksia kuin uuden tittelin (ja ei, en ole raskaana:D) mutta näistä uutisista kerron vasta hieman myöhemmin:)
Nyt se on päätetty. Nimittäin millainen vieraskirja meille tulee. Pitkään olen asiaa jo pähkännyt. Itse halusin kirjan, josta jäisi meille kiva muisto. En kuitenkaan halunnut tavallista vieraskirjaa, jossa on vai kasa nimiä. Blogeista ja fooumeista löytyi mitä ihanampia ideoita sormimaalauksista karttoihin ja photoboothiin. Alusta asti ehdotin K:lle vieraskirjaksi jotain lauseen täydennystä tms. jotta saisimme vierailta irti muutakin kuin nimen. Ei käy, ei kuulemma syki K:n suvun runosuoni. Voitte uskoa, että näkemyksemme olivat melko eriävät, kun mies oli valmis tyytymään pelkään perinteiseen vieraskirjaan ja morsian taas halusi jotain "never seen before" tyylistä:D
Ideani, jonka nyt ihan yksin omassa komeudessani päätin toteuttaa (ja K:n on vain suostuttava;)) on seuraavanlainen. Ei mikään "Never seen before" mutta mielestäni yhdistää ihan kivasti molempien toiveet.
Ostin meille Tiimarista häävalokuvakansion, johon mahtuu 200 kuvaa, 4 per sivu.
Laitamme kannen kuvan tilalle jomman kumman seuraavista:
(ja tässä kohtaa blogger ei taaskaan anna lisätä kuvaa, joten koitan muistaa lisätä myöhemmin)
Ja tarkoituksena on tulostaa valmiiksi erilaisia lauseen alkuja tyyliin: "Paras neuvoni aviovuosien varrelle on"
"muistattehan aina..."
"Toivon teille..."
ja sitten niille, joiden runosuoni ei syki
"Haluan sanoa..." tähän voi sitten vaikka kirjoittaa "kiitos" tai "moi" :D
Ja kun paikkoja on tosiaan se 200, on ajatuksena häiden jälkeen lisätä kansioon kuvia häistä ja ystävistä sekä ripotella noita vieraskirja merkintöjä pitkin vieraskirjan taskuja. Kannessa on tietenkin tyhjä sivu, johon sitten liimaamme "käyttöohjeet", voi olla, että ohjeet laitetaan näkyvämmin esim. kehyksiin vieraskirjan viereen tai ohimennen bestmanin infossa mainitaan, mistä ohjeet löytyy. Vaikka eipä tuo nyt kovin monimutkaista ole, kirjoita ja sujauta taskuun:)
Enää kaksi kuukautta hääpäiväämme ja tämän kunniaksi paljastan lukijoille meidän hääpäivän menun:)
Menuista ja iltapaloista on paljon ollut useassa blogissa juttua ja aikaisemmissa kirjoituksissa olenkin jo hieman jotain menustamme kertonutkin.
Pitopalvelu järjestyy siis juhlapaikan kautta. Tarjoamme hääpäivänä buffet tyylisen tarjoilun seuraavasti.
Alkupalapöytä (Tarkoituksenamme oli laatia tapas-vaikutteinen alkupalapöytä):
Yrtti ja valkosipuli marinoidut oliivit Ceasar-salaattia ja ilmakuivattua kinkkua
Tomaatti-mozzarella salaattia ja pestoöljyä Savukinkku- pastasalaattia Graavia lohta Kotijuustoa Chorizo
(Harkitsemme Machengo juustoa, joka tuo hintaa lisää 1e/vieras)
Tietysti menuuseen kuuluu myös ruokajuomat ja kakun kanssa kahvia. Ruokajuomia emme ole vielä päättäneet.
Ja tälle kokonaisuudelle tulee hintaa ulkofileellä 29,50€/aikuinen vieras tai sisäfileellä 30,50€/aikuinen vieras, tuon mainitsemani juuston kanssa sitten tietty 30.50€ tai 31,50€.
Kovasti minua mietityttää tuo hääpäivän aamu ja hieman "kaduttaa" että olemme ottaneet vihkimisajaksi jo klo 13. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on lähdettävä kotikaupungista viimeistään klo 12, mieluummin hieman aikaisemmin. Kampaus on alustavasti varattu klo 9, mutta aikaa tarkennetaan viikkoa ennen kun menen koekampaukseen. Olin ajatellut, että ottaisin ajan itselleni ja kaasolle klo 8 ja äidille ja siskolle klo 9. Näin minulla olisi edes hieman pelivaraa. Kampauksen ja pukeutumisen ja kirkolle ehtimisen kanssa ei varmaan tule mitään ongelmaa, jos vaan hoitaa asiat vauhdilla. "Huolta" aiheuttaa se, että kovasti haluaisin a)pukeutua muualla kuin kotona tai kampaamossa ja b) nauttia vähintään kaason, mielellään koko kampaamossa olevan porukan kanssa aamiaista läheisessä kahvilassa tai jossain hotellissa. Tähän ei taida aika riittää.
En myöskään mielelläni lähtisi kampaamosta ajelemaan enää kotiin laittautumaan valmiiksi. Kyllä hieman luksusta voisi tuossa aamussa olla:) Valitettavasti vihkipaikkakunnalta ei löydy hotelleita tms.
Onko teillä jotain erityisiä suunnitelmia hääaamuksi? Missä pukeudutte? Pukeudutteko ennen vai jälkeen kampauksen? Itse ainakin haluaisin nauttia aamiaisen kampauksen jälkeen, sillä olen muutenkin huono syömään aamuisin, varsinkin jos jännittää. Oletteko jännittäjiä?
Cafe Solon aamiainen 6,9€
Millaisella aikataululla teidän hääaamunne tulee kulkemaan? Kuinka paljon olette varanneet aikaa eri "toimenpiteisiin"?
Lähetin tiedustelun kampaamon vieressä sijaitsevaan kahvilaan tuosta aamupalasta, kysyin myös eräästä hotellista, tarjoavatko he huonetta muutamaksi tunniksi pukeutumista varten. Katsotaan millaisia vastauksia saan ja saanko ympättyä kaiken haluamani tuohon aamuun.
Pitää myös selvittää, kuinka tiukka aikataulu bestmanilla ja sulhasella on ja missä he majoittuvat viimeisin yön ennen H-hetkeä eli mitä tehtäviä voi heille delegoida (kukat, bändin infoaminen tms.) Kun laulajamme on tarkoitus harjoitella bändin ja kanttorin kanssa vasta hääpäivän aamuna eli jonkun pitäisi sielläkin olla heitä ohjeistamassa ja vastaamassa kysymyksiin....Huoh! Nyt jo ahdistaa tuo aikataulu:D
Viikon päästä meillä on vihkikeskustelu. Jostain kumman syystä se jännittää minua ihan kamalasti! Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Ja sitten vielä yksi kysymys: oletteko ostaneet/ostamassa häihin sateenvarjoa? Siis sellaista juhlallista? Itse alunperin ajattelin, että en osta, mutta nyt mieleeni tuli, että ehkä sellainen kannattaisikin ostaa....
Väsäsimme viime Keski-Suomen reissulla kaason kanssa alustavaa järjestytä päivän ohjelmalle, tässä runkoa
Klo 13 Vihkiminen
klo 14 (viim.) Juhlapaikalla
1. Morsiusparin onnittelut
2. Maljan nosto
3. Bestman esittelee päivän kulkua ja kertoo tuntemiskisan "säännöt (Kaaso, apua, mikä tämä olikaan:D?)
- Väen esittelyleikki (Ja tämä:D)
4. Alkuruoka ja pääruoka
5. Puhe: Sulhasen veli
-Tuntemiskisa
- Sulhasen puhe
6. Ohjelmaa
- 2 salassa pidettävää ohjelmanumeroa
7. Kakkua
8. Ohjelmaa
- Kaason puhe
- Ohjelmanumero
9. Häävalssi+ Bändin 1. setti
10. Tilaa mahdolliselle polttariohjelmalle
11. Bändin 2. setti
12. Kimpun heitto
- Sukkanauhan heitto
13. Bändin 3.setti+ iltapalaa
14. Bändin 4. setti
15. Mahdollinen lyhyt DJ setti
Tämä siis erittäin alustava ja vielä varmasti paljon muotoaan muuttava ohjelmarunko. Oletus on, että osa vieraista saattaa lähteä tuon "virallisen osuuden" eli kimpun ja sukkanauhan heiton jälkeen, siksi suurempaa ohjelmaa ei ole suunniteltu kohdan 00 jälkeen. Ohjelmaan ollaan vielä lisäämässä morsiamen isän puhe (JEESSS!!) sekä todennäköisesti bestmanin puhe. Puheet pidetään varmaan melko ryppäässä pois alta. Ja morsiaman isän puhe todennäköisesti aloittaa puheet eli sulhasen veljen puhe siirtynee hieman ohjelmassa eteenpäin ja todennäköisesti siirrämme sulhasen puheen viimeiseksi puheeksi. Katsotaan millainen rungosta muokkautuu vielä..
Kaason kanssa vietettävä viikonloppu lähestyy ihanaa vauhtia:)
Tarkoituksena olisi askarrella mahdollisimman paljon valmiiksi ennen heinäkuuta. Taidamme tavata seuraavan kerran vasta hääviikolla. Pitäisi tosiaan tehdä inventaario tuonne hääkrääsä laatiokkoon, tiedän sitten mitä pitää ostaa vielä ennen tuota viikonloppua:)
Tehtävälistalla on ainakin:
Nimikorttien pidikkeiden "leipominen"
Nimikorttien suunnittelu, tarvikkeiden osto ja valmistus (nimet kirjoitan myöhemmin)
Menu/ohjelmakorttien pohjien valmistus (menu ym. printataan myöhemmin)
Istumajärjestystaulun suunnittelu, tarvikkeet ja tekeminen
Ohjelmarungon hiominen (itse häissä)
Ohjelman hahmottaminen hääpäivän aamulle
Tehtävien kertaus ja viimeinen jakaminen
Mahdollisesti hunnun metsästys
Kaurakorien koristelu (jos tarpeen)
Pöytäkoristeiden suunnittelu
Eteisen koristelun suunnittelu
Mahdollisen vieraskirjan osto, ideointi ja koristelu
Onhan tossa jo melkoisesti tekemistä yhdelle viikonlopulle
Huntuni on edelleen myynnissä, enkä tunnu saavan sitä eteenpäin. Nyt sitten tosiaan tilasin morsiuskimppuni vitivalkoisena. Jos tämä kimppu sitten hämäisi vieraiden silmää sen verran, että he eivät kiinnittäisi huomiota väärän väriseen huntuun. Havahduin myös siihen, että en ole lainkaan miettinyt, mitä laitan harteilleni, mikäli edessä sattuu olemaan kylmä ja/tai sateinen päivä. Semmoinen vilukissa kun olen:) Joku kevyt hartiahuivi tms. voisi olla paikallaan:) Oletteko te jo ostaneet/ajatelleet ostavanne hartiahuivin tms?
Aion ottaa viikonlopuksi morsiuskenkäni mökille. Siellä on hyvin sisällä tilaa askareiden lomassa hieman ajaa kenkiä sisään:)
Meillä tullaan soittamaan taustamusiikki Spotifysta. Veljelläni on Premiumtunnukset ja on luvannut ne käyttöömme päiväksi. Tehtävänä on, että molemmat listaamme meitä kiinnostavia biisejä listaan, teemaan toki sopien. Tarkoitus on tehdä soittolistat ruokailun ja kahvituksen ajaksi, eri ohjelmaosioiden musiikit sekä tietty setti joka valmistaa vieraita tulevan bändin musiikkityyliin.
Tällä hetkellä listalta löytyy ainoastaan minun valitsemia kapplaleita joita ovat mm.
Kimpun heittoa varten olin suunnitellut
K:n tehtävänä on sitten valita sopivia kappaleita mm. Sonatalta ja Metallicalta kun hän on enemmän noita hevimiehiä:)
Tänään tarkoituksena on laittaa tulemaan useampikin postaus, kun on viime aikoina ollut suht hiljaista. Näitä teidän muiden postauksia lukiessa iski taas kirjoitusinspiraatio :)
Päädyimme tilaamaan karkkeja Urjalan makeistukusta. Tosi hankalaa oli arvioida määriä, mutta kun meille ei ole tulossa karkkibuffaa, ajateltiin, että pienemmällä määrällä pärjätään. Pidämme toki erittäin mahdollisena sitä, että tilaamme karkkeja vielä lisää ;)
Karkkeja tilasimme 4kg 800g ja 9 sorttia. Hankala oli miettiä tilauksen suuruutta kun vieläkään ei ole tiedossa moniko juhliin osallistuu, mutta kun K oli halukas vetämään asioita pois To Do listalta, olin minä vain erityisen tyytyväinen. Kaikkia sortteja en paljasta, mutta tilasimme suklaata, salmiakkia ja hedelmää. Ja vain karkkeja joista itse pidämme:D Kakun kanssa tarjotaan mm.
Gluteenittomia
Meinasin tilata keksien tilalle:
5,5e/laatikko
mutta tämän idean jätimme kuitenkin vielä hautumaan. Ja koska meillä ei ole virallista karkkibuffaa jälkkärinä eikä myöskään kiitoskarkkina, saavat vieraat ottaa näitä karkkeja kakun kera ihan tassille:)
Olemme tässä muutenkin miettineet, tarjoillaanko kakun ja karkkien lisäksi muuta, kuten keksejä. Tarkoitus oli tarjota keksejä, mutta mikäli itsetehdyt keksit tilaa pitopalvelun kautta tulee niihin toki lisähintaa. Kaupasta ostettuja valmiskeksejä ei saa juhliin ostaa (pitopalvelu pyysi tätä) ja en tiedä jaksanko itse tehdä kasaa keksejä häiden alla.
Tässä kuitenkin yksi nopea keksiohje, joka onnistuisi varmaan myös minultakin:
Terveiset täältä sairastuvalta. Olen viimeisen 2kk aikana ollut jonkinasteisessa flunssassa tms noin 6viikkoa. Siihen päälle vappuna tulehtui taas silmät ja olo sen kun vain paheni. Viime viikonloppuna tulhetui toinenkin silmä. Siinä kohtaa päätin, että nyt riittää tää niistäminen ja kärvistely ja hakeudun lääkäriin. Ei huono päätös. Nyt olen viikon sairaslomalla ja silmät voivat permmin kun vaihdettiin lääkkeet (takaisin niihen "normaaleihin" lääkkeisiin).
Ajattelin, että huilaamisen lisäksi nyt olisi aikaa "rentoutua" ja nollata vähän (kuten aiemmin kirjoitin, on ollut rankka kevät) sekä myös funtsia noita hääasioita, mutta vielä ei ole siihen ollut voimia. Nuo viidet lääkkeet on saanut mut ihan pökkeröiseksi ja veltoksi. Mikä tietty on ihan hyvä kun tarkotus ois levätä. Tavoitteenani on kuitenkin tällä viikolla plärätä noita jo ostettuja hääjuttuja ja lajitella niitä loogisemmin, sillä 25.5 olisi tarkoitus kaason kanssa tehdä kaikki mahdolliset askartelut loppuun, joten inventaarioita on tehtävä:)
Mutta nyt siihen, mikä sai kylmänväreet nousemaan iholleni. Sain tänään Ainolta, meidän ystävälaulajalta klipin tuosta meen häätanssista ja mä en yksinkertaisesti pystynyt pidättelemään kyyneleitä. On Ainolla vaan niin mahtava ääni<3 Jopa parempi kuin tuo alkuperäinen. Ah:)! Enempää sitten en siitä paljastakkaan:)
Parin viikon päästä meillä on vihkikeskustelu papin kanssa ja samalla pyrin selvittämään tuota kirkkoon soveltuvaa laulua, vaikka se onkin kanttorin käsissä ilmeisesti enimmäkseen. Laulu ei ole hengellinen, mutta mielestäni ei myöskään sodi kirkon sääntöjä vastaan. Laulu jota toivomme kirkkoon on tosiaan Johanna Kurkelan Oothan tässä vielä huomenna tai Sun särkyä anna mä en.
Eilen rupesin miettimään häidemme karkkiostoksia. Meillä tarjoillaan jälkkäripöydässä toki hääkakku ja sen liskäksi jonkinsortin pikkuleipiä ja hieman makeisia. Olemme puhuneet kolmesta sortista karkkia. Karkkibuffaa meille ei siis ole tulossa:) Keksejäkin voisi jo miettiä, tuskin tulee kuitenkaan itse leivottua, vaikka eihän sitä tiedä:) Löysin netistä kaksi hyvältä vaikuttavaa makeistukkua, josta karkkeja voisi tilata, vaikka todennäköisesti saatamme päätyä ostamaan karkit ihan ruokakaupasta.
Pöydästä tulee varmasti löytymään ainakin suklaata ja salmiakkia, katsotaan, mitä keksitään kolmanneksi:) En vain osaa yhtään arvioida millaisia määriä karkkia tulisi tilata...Erilaisia patukoita toki on helppo arvioida kun puhutaan kappalemääristä, mutta kiloissa en osaa heittää edes villiä veikkausta. Ainakin tuolla Urjalan sivuilla on niin huikea valikoima, että miten ikinä osaamme valita vain muutamaa sorttia:) Näin kun nälkäisenä tuota sivustoa katselee, voisin ostaa itselleni sieltä läheskaikkea:)!
Jossakin kohtaan oli kovakin huoli hääbudjetista. Olemme tehneet laskelmia ja luulempa, että saamme kuin saamekin tuon budjetin ajoissa kasaan. Se kyllä tarkoittaa sitä, että kaikki "ylimääräinen" raha menee säästöön, mutta eipä tässä tarvitse enää sinnitellä kuin muutama kuukausi:)
Olen vakavissani harkinnut työpaikan vaihtoa. Sopimukseni on määräaikainen, aina vuosi kerrallaan, joten työpaikan vaihto ajatukset ovat taas ajankohtaisia kun sopimuskausi lähenee loppua. Ensi viikolla olenkin menossa kahteen työhaastatteluun:) En pistäisi pahakseni jos tuo 140km/päivä työmatka lyhenisi:) Toisen työpaikan miinus on se, että se alkaisi jo kesäkuussa, kun olin suunnitellut viettäväni 7vko:n kesäloman (kun pitäisin kaikki lomat pois), toisen paikan miinus on se, että palkka on reilusti huonompi kuin nykyisessä paikassa. Mutta we'll see miten tulee käymään, mitään päätöksiä kun ei vielä ole tehty suuntaan eikä toiseen:)
