Kuinka tähän päädyttiin?

Ajattelin tulla nyt kertomaan teille, mikä on tilanne suunnitelujemme osalta tällä hetkellä ja miten päädyimme tähän suureen päätökseen (lyhyesti).

Takana on siis reilu 6, 5 vuotta yhteistä taivalta. Kuten jokaisessa suhteessa, olemme varmasti kohdanneet ylä ja alamäkiä, hienointa on kuitenkin se, että niistä on selvitty yhdessä ja niistä on myös opittu. Päätös mennä naimisiin lähti päätöksenteko tasolla puolisostani. Välillä tuntuu, että kaikki suhdettamme koskevat isot päätökset tehdään hänen mielensä mukaan. Olen kuitenkin havahtunut siihen, että juuri näin se on ollut ja näin sen kuuluukin olla. Sen osapuolen mukaan edetään, joka on hitaammin lämpeävä, sillä ei olisi oikein että toinen suostuu esim. yhteen muuttamiseen ennen kuin on siihen valmis. Itse olisin ollut "valmis" muuttamaan yhteen jo ensimmäisen yhteisen vuoden aikana, kihloja odotin noin kolme vuotta:) Minä olen meistä selvästi se joka toimii asiassa kuin asiassa nopeammin, joskus jopa niin nopeasti, että en kerkeä miettimään mahdollisia seurauksia. Tässä puolisoni tasapainoittaa minua. Hän on kova pohtimaan ja miettimään asioita, joskus jopa vähän liiankin pitkälle:)

Muutimme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme Saarijärvelle 2008, kun lähdimme Keski-Suomeen opiskelemaan. Sieltä muutimme yhdessä töiden toivossa takaisin Poriin (kotikaupunkiin), mikä oli minulle kovempi paikka kuin olisi voinut usko, on edelleen. Menimme kihloihin Saarijärvellä 6.10 2010, se oli meidän 5-vuotispäivämme. Olimme jo pitkään (vuosia) puhuneet siitä, että noin vuoden sisään kihlautumisesta "kuuluu" mennä naimisiin. No, ihan näin nyt ei kuitenkaan käynyt, mutta hyvä niin, sillä tuolloin emme tienneet vielä tulevasta juuri mitään. Nyt tilanne on vakaampi.

Päädyimme kyseiseen päivämäärään osittain vahingossa. Päätös naimisiin menosta tehtiin keväällä ja päätimme yhdessä, että häät vietetään heinäkuussa. Kun kesäkuu koitti sovimme, että kilpailutamme hieman juhlapaikkoja ja valitsemme sitten heinäkuun aikana sopivimman. VÄÄRIN! Kun aloitin kilpailuttamisen, huomasimme, että olemme auttamatta liian myöhässä! Kerkesin kysymään viidestä paikasta, joista kaksi oli yhdessä entuudestaan sovittuja ja loput netistä löytämiäni mahdollisia paikkoja. Kolmesta vastattiin saman tien, että tilat on varattu lokakuulle asti, eli turha toivo yrittää viettää kesähäitä. Kahdesta löytyi heinäkuulle yksi lauantai ja toinen paikoista oli hurjasti toista halvempi. Näin siis päädyimme päivämäärään 13.7 2013:) Sen taustalla ei siis ole mitään tarkoitusta.

Varasimme salassapidettävän juhlapaikan, kävimme katsomassa sen ja päädyimme valitsemaan kyseisen paikan. Samasta paikasta hoituu myös pitopalvelu. Myös kirkko on varattu. Kirkon ja juhlapaikan sijainti pysyy salaisuutena kutsukortteihin asti. Tämä toive tuli sulhaselta syystä, josta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Tämä syy jääköön ainakin toistaiseksi paljastamatta.

Saimme juhlapaikan ihan pilkkahintaan verrattuna muihin vaihtoehtoihimme. Paikka on 200€ ja sen saa käyttöön torstai illasta sunnuntai iltapäivään. Paikan vuokraaja, joka on myös pitopalvelumme järjestäjä, vaikuttaa oikein joustavalta ja mukavalta. Ihastuimme molemmat häneen ja hänen tapaansa hoitaa asioita ja kunnioittaa parin toiveita. Vaikka paikka ei ole mitä kaunein, eikä kauneimmalla paikalla, uskon ,että siitä saadaan pienellä vaivalla muokattua juuri meidän päiväämme sopiva paikka.

Myös alustava vieraslista on kirjoitettu, se sisältää lapset mukaan luettuna tällä hetkellä noin 100 nimeä ja tuntuu siltä, että koko ajan lista vain kasvaa. Tässä mennään siis tällä hetkellä, ainakin näin sulhanen uskoo:) Paikka, pitopalvelu ja kirkko varattu sekä vieraslista tehty:) Sulhanen kun on sitä mieltä, että alle puoli vuotta riittää hyvin häiden järjestelyyn ja suunnitteluun, ja varmasti riittäisikin. Minä kuitenkin halua kylpeä tässä hyvän olon tunteessa ja luoda itselleni luottoa siitä, että aika ei lopu kesken:)

Myöhemmin kerron lisää siitä, mikä tilanne todellisuudessa on;)