Heips!
Ihanaa päästä pitkästä aikaan lukemaan teidän kaikkien postauksia ja hurjasti onkin nyt ollut polttareita:) Kuulostaa siltä että polttarittarilla on olleet onnistuneet juhlat, hienoa:)
Hui kauheaa kun aika kuluu vauhdilla:) Parin päivän päästä on enää kuukausi H-hetkeen. Kuukausi! Onneksi meillä on asiat erittäin mallillaan. Vihkiraamattu on haettu ja kuulutuksista sovittu. Kuulutukset luetaan kahdessa kirkossa, nykyisessä kotiseurakunnassa (jonka jäseniä olemme olleet hurjat 1,5 vuotta) ja molempien aiemmassa kotiseurakunnassa, jonka jäseniä olimme parisenkymmentä vuotta. Itse menemme tuonne lapsuuden kirkkoon kuulemaan nuo kuulutukset. Tämä tapahtuu 2 viikkoa ennen häitä.
Kävin viime viikonloppuna pukuni korjaussovituksessa ja minulle pienoisena pettymyksenä tuli, että mitkään korjauksista eivät kuuluneet puvun hintaan. Korjauksille tulee hitnaa 55e, että en mä sillä että se tässä konkursissa paljoa olisi, mutta oletin, että 900e pukuun olisi kuulunut edes helman lyhennys hintaan. Tuli myös samalla ostettua yksi vanteinen vannehamme (45e) ja uusi huntu (48e). Sain kaverilta hunnun sovitettavaksi pukuni kanssa. Omassa hunnussani oli se vika, että huntu oli liian valkoinen, mikä sai mekon näyttämään keltaiselta. Nyt taas huntu oli liian tumma ja mekko sai hunnun näyttämään keltaiselta:D Päädyin siis sitten kuitenkin ostamaan uuden hunnun..toivottavasti saan nyt sitten jomman kumman jossakin kohtaa myytyä eteenpäin. Huntu on erittäin simppeli, kampakiinnityksellä ja reunassa on erittäin kevyt "glitterkanttaus".
Puku korjattiin sopimaan lyhyempiin kenkiini, joten kirkkoon astellessani kenkieni kärjet tulevat näkymään, mutta sillä ei ole väliä, onhan mustavalkoinen klassinen väriyhdistelmä:)
Kaiken tämän häähössötyksen keskelle olemme ottaneet itsellemme uuden stressinaiheen, nimittäin päätimme lähteä metsästämään omaa asuntoa:) Olemme jo toista vuotta netissä kartoittaneet kiinnostuksen kohteitamme asunnon suhteen ja nyt tosiaan saimme aikaiseksi mennä pankkiin puhumaan lainasta ja sehän meille luvattiin. Nyt on monet illat menneet asuntonäytöissä juosten ja stressiä aiheuttaa se, että me taisimme löytää unelma-asuntomme:) Ja emme nyt tiedä vielä varmaksi onko se nyt the talo:) Kaikki muu on ihan täydellistä, paitsi sijainti. Eikä sijaintikaan ole mahdottomin, mutta vaihdoin tosiaan työpaikkaa, jotta työmatka ei olisi enää niin kovin pitkä (65km/sivu) ja jos nyt päädymme tuohon asuntoon, on työmatka kuitenkin vielä 40km/sivu. Onhan se vähemmän, mutta jos jäämme asumaan nykyiseen asuntoon, olisi matka vain 15km/sivu. Toisaalta, työsopimukseni on vain 1,5v. Kannattaako siis jättää ihanaa asuntoa ostamatta 1,5v takia?!
Tälläisiä kuulumisia tänne tällä kertaa:) Koekampaus aika pikkuhiljaa lähestyy ja seuraava postaus taitanee siis koskea kampauksia:) Pitäisi todella nyt päättää minkälaista kampausta lähtee kampaajalle ehdottelemaan:)
Uusi bestmanimme on ollut aivan loistava! Sai jopa K:n eilen kyyneliin kun vaan soitti kysyäkseen miten hääjutut etenee:) K sanoi arvottavansa moisen käytöksen erittäin korkealle ja koki, että on ihanaa että on bestman joka soittaa vaan kysyäkseen voisiko jotenkin auttaa:) Hyvä valinta siis:)
Meillä loppui ilmoittautuminen eilen ja voi sitä vastausten tulvaa. Mikä ihme siinä on, että ilmoittautua tarvitsee vasta viimeisenä päivänä:D Etenkin kun lahjarahoja on kyllä ruvennut jo ilmestymään tilille:D Huoh!
Täytynee vielä tehdä missä mennään ja minne ollaan menossa postaus, ihan omienkin ajatusten selventämiseksi:) Hauskaa viikonjatkoa, palataan pian:)!
Jos unelma-asunto löytyy, niin tarttukaa siihen ihmeessä! 1,5 vuotta menee nopeammin kuin huomaatkaan. :) Mä muutin sulhon luokse jouluna 2010 ja sain lähikaupungista 60 km päästä vuoden määräaikaisen sopimuksen oman alani paikkaan. Seuraavana vuonna tein taas sinne pätkän ja myös toiseen kaupunkiin 60 km päähän. Tuskailin työmatkaa välillä tosi paljon, mutta kuinka ollakaan, nyt on jo kolmas vuosi menossa ja yhä kuljen 60 km päähän töihin. Siihen tottuu ja ainakin se kartuttaa omaa osaamista niin hyvin, että sitten, kun joskus kodin läheltä avautuu työpaikka, on kertyneen työkokemuksen vuoksi paljon pätevämpi hakemaan sitä. :)
VastaaPoistaKiva, että teillä homma toimii bestmanin kanssa! :)
Suurkiitos vastauksesta!! Mä meinasin kirjoittaa ihan oman postauksen tänne aiheesta kun ajattelin että teiltä blogisisarilta saa varmasti tukea ja apua ajatusten selvittelyyn! Mäkin oon nyt toista vuotta ajanut pitkää matkaa enkä pitänyt sitä minään ongelmana, kunnes nyt kun olin jo jotenkin ihastunut ajatukseen ettei enää tarvitsisi ajaa...mutta tuo kokemuksen kartuttaminen on hyvä pointti:)! Jos luet vielä tämän mun vastauksen niin kysyin sulta vielä sun mielipidettä siihen, että entäs sitten kun sen lisäksi, että asumiskustannukset toki hieman nousee, mun matkakulut eivät juuri laskisi+sulhasen 2km työmatka vaihtuisi25km työmatkaan eli sieltäkin kuluja tulee...sulhasella vakipaikka. Kyllä mäkin silti jotenkin ajattelen et kamalaa olisi jos tuo asuntoasia jäisi kaivertamaan...!Tänään vielä yksi näyttö ja jos ei nappaa niin ehkä istumme sulhon kanssa alas ja teemme päätöksen tuosta asunnosta!
PoistaMäkin mietin aluksi sitä, että mitä järkeä on ajaa pitkää matkaa töihin, kun osa kuluista menee työmatkoihin. Tosiasiassa näistä työmatkakuluista saa onneksi helpotusta verotuksessa ja esimerkiksi tulevana jouluna saan niiden vuoksi aika tuntuvat veronpalautukset (ja häämatka on sopivasti tammikuussa.;) Asuntokulut kannattaa miettiä puolestaan niin, että omistusasunto on aina myös sijoitus ja siinä maksatte tavallanne itsellenne sen sijaan, että vuokrakulut menevät vuokranantajalle eikä teille jää käteenne mitään, jos joskus on aika muuttaa uuteen kotiin. Meillä on omistusasunto, vaikka jääminen nykyiselle paikkakunnalle on oman työni kannalta epävarmaa. Kuitenkin uskaltauduimme ryhtyä moiseen, koska kaksi vuotta (minimiaika, joka kannattaa verojen vuoksi asua asunnossa ennen sen myymistä) menee tosi nopeasti mikäli siinä ajassa työkuviot veisivätkin meidät ihan muualle. Nyt syksyllä tulee kaksi vuotta täyteen emmekä ole muuttamassa mihinkään, mutta jos olisimme, me saisimme jo hyvän (ja edellistä paremman) käsirahan seuraavaa asuntoa varten. Käytännössä asunnon ostaminen on siis toki iso investointi, mutta myös sijoitus, josta on hyötyä myös silloin, kun haluaa hankkia suuremman kodin. Siksi minä ainakin kannustan tarttumaan tilaisuuteen, jos on mahdollista ja jos se työasioiden sun muiden kannalta toimii! :),
PoistaKiitos kannustuksesta:)!
Poista