En ole tainnut vielä kertoa tarkemmin siitä päivästä, kun sain sormuksen sormeeni:) Täältä vaalenpunaiselta hattarapilveltä on hyvä muistella iloisia tapahtumia:)
Tämä tapahtui siis meidän 5-vuotispäivänä. Pidän itseäni romanttisena ja kohkaankin kaikenlaista ystävänpäivänä, syntymäpäivinä, vuosipäivinä jne. Usein kuitenkin käy niin, että olen hieman harmissani siitä, että tuleva sulhanen ei ole läheskään yhtä romantiikan haluinen kuin minä. Kuitenkin tästä syystä pienetkin romanttiset eleet häneltä merkitsevät minulle paljon. Kuten jo aiemmin mainitsin, olisin itse ollut valmis kihlautumaan muutamia vuosia sitten. Olin jo ajatellut muutamia päivä ennen kihlautumista, että jos nyt ei sitä sormusta tule, otan asian uudelleen puheeksi:) No, ei tarvinnut:)
Olin ollut tapani mukan illan töissä ja kun kotiuduin, odotti minua kotona illallinen kynttilänvalossa<3 Emme olleet kuin vasta aloittaneet ruokailun, kun taisi jännitys käydä tulevalle sulhaselle liian suureksi, sillä vain muutamia minuutteja kotiutumiseni jälkeen hän nousi ja käveli astiakaapille (?). Hän antoi käteeni valkoisen, nahkaisen rasian. Muistan kerinneeni jo miettimään, että "jos täällä hemmettisoikoon on korvikset, niin en kestä" :D Hän kerkesi jo aloittamaan sisällön paljastamisen, ennen kuin sain rasian auki, sillä se oli yllättävän raskas avata:) Sisällä oli kaksi sormusta, omani vielä täysin oikean kokoinen:) Vaikka tämä ei täytenä yllätyksenä tullut (tai siis, koska olin toivonut (päättänyt:D) sen tapahtuvan juuri tuona päivänä), olin kuitenkin erittäin yllättynyt:) Tähän tapahtuman ei siis liittynyt polvisteluita tai käden pyytämistä tai muutakaan ylimääräistä, kahden ihmisen lupaus toisilleen. Tämä lupaus merkitsee paljon, sillä olen aina tiennyt hänen ajatuksensa kihlautumisen suhteen. Se on lupaus avioliitosta. Tällä oli merkitystä!
Olin niin onnellinen ja innoissani, että ruoka jäi syömättä:) Onneksi olimme illalla lähdössä viettämään iltaa ison kaveriporukan kanssa, joten pääsin heti jakamaan tätä uutista:) Puoliso kertoi, että tämä ajatus oli vahvistunut eräällä jo vakiintuneella Lapin reissulla. Muistan hänen jopa vitsin varjolla halunneen sovittaa yhtä sormustani, samalla hän oli painanut mieleen sormuksen koon:) Tuleva Anoppini oli kuulemma tiennyt tästä jotain.
Välillä vitsailen miehelleni siitä, että hän ei polvistunut, eikä pyytänyt isältäni kättäni ja hän aina toteaa, että "en vielä"..hmm..mitäköhän mahtaa siis vielä olla luvassa:) Kosinta oli kuitenkin juuri tulevan sulhasen tyylinen:) Ajatus tuli suoraan sydämestä:) Ja romantiikkaakin löytyi hieman, mutta ei liikaa:)
Tässä vielä piristykseksi pari videolinkkiä:)
http://www.iltasanomat.fi/videot/viihde/vid-1288473201332.html
Tämäkään ei ole huono:) Suorastaan aivan loistava, melkein kyynel nousee silmään kun tätä katsoo:)
http://www.youtube.com/watch?v=pnVAE91E7kM
Ja lopuksi yksi tämän hetken lempikappaleistani:) Carly Rae Jepsen:)!
http://www.youtube.com/watch?v=fWNaR-rxAic
Nyt kun olet jo pariin otteeseen jo todennut, ettei vielä voi tehdä paljoa, niin en voi olla vinkkaamatta jotain mitä voi :) (saattaa olla että onkin joskus tullu puheeksi jo mut kumminkin): Vieraiden nimilaput (mikäli sellasia tulee). Meillä askarreltiin ne kaikki n.puol vuotta ennen. Tulostin kaikkien kutsuttujen nimet ja askartelin valmiiksi, mutta heitin sitten lappuja pois sitä mukaa kun ilmotuksia tuli. Ei tarvinnu häitä ennen enää tämmöstä näperrystä tehä, ja voin sanoa, että tekemistä silti riitti!
VastaaPoistaOlishan kaikenlaisia tuommoisia joita periaatteessa voisi tehdä, mutta kun myös nimikyltit tulee olemaan väri/muuhun teemaan sopivat ja kun sitä ei ole vielä päätetty:/ Ja ei kyllä olla vielä edes päätetty sitä, tuleeko nimikylttejä..todennäköistä on, että ei tule...Mielelläni näpräisin jo jotain tommosia, mutta kun teema on vielä auki:( se ratkennee myös vasta joulun jälkeen....:(
Poista